putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Valkoailakki (Silene latifolia subsp. alba) on Euroopassa ja Suomessa yleinen valkokukkainen kuivan paikan kohokkikasvi.
Valkoailakki | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Kohokkikasvit Caryophyllaceae |
Suku: | Kohokit Silene |
Laji: | latifolia |
Alalaji: | alba |
Kolmiosainen nimi | |
Katso myös | |
Valkoailakki kasvaa 30–60 cm korkeaksi. Yläosastaan nystykarvainen ja tahmaton varsi on pysty ja haarova. Kasvin lehtien muoto vaihtelee puikeista puikean suikeisiin. Iltaisin aukeavat, heikkotuoksuiset kukat ovat kaksikotisia, eli heteet ja emit ovat eri yksilöissä. Kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verhiö on ulkoverhiötön. Teriö on valkoinen ja lisäteriöllinen. Terälehtien lavat ovat melko syvään kaksihalkoisia, ja niiden liuskat ovat 3–6 mm leveitä. Valkoailakki kukkii Suomessa kesä-elokuussa. Hedelmä on kymmenliuskaisesti aukeava kota. Valkoailakki on yksi-, kaksi- tai lyhytikäinen monivuotinen kasvi.[1]
Valkoailakki saattaa joskus risteytyä puna-ailakin (S. dioica) kanssa. Risteymä eli rusoailakki on kantalajejaan kookkaampi ja vankempi. Kukat ovat tavallisesti vaaleanpunaisia tai vaalean violetinpunaisia.[2]
Valkoailakkia tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta Portugalia, Espanjaa, entisen Jugoslavian aluetta, Kreikkaa ja Bulgariaa. Laji puuttuu myös aivan pohjoisimmasta Euroopasta. Levinneisyysalue jatkuu läpi Euroopan Keski-Aasiaan asti, ja edelleen satunnaisena Siperiaan saakka. Sitä tavataan satunnaisena myös Turkissa. Valkoailakki on levinnyt laajalle alueelle myös Pohjois-Amerikkaan, mutta on siellä ihmisen mukanaan tuoma tulokaslaji. Paikoitellen sitä tavataan myös Grönlannissa sekä myös Uudessa-Seelannissa ja Tasmaniassa.[3]
Suomessa valkoailakki esiintyy harvinaisena koko maassa, varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa. Runsaimmillaan laji on maan itäosissa.[4] Valkoailakki on Etelä-Lappia myöten vakiintunut uustulokas, pohjoisempana se on satunnaisempi uustulokas.[2] Suomeen laji lienee levinnyt alun perin varsinkin venäläisen sotaväen ja viljan mukana. Myöhemmin laji on levinnyt muun muassa länsieurooppalaisen heinänsiemenen mukana.[5]
Valkoailakki kasvaa erilaisissa ihmisen muovaamissa kulttuuriympäristöissä, kuten pellon- ja tienpientareilla, kuivilla niityillä, kedoilla, asumusten seinustoilla, satama-alueilla, joutomailla ja radanvarsilla.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.