Vaasan kaupunginteatteri

Vaasan kaupunginteatteri on Vaasassa toimiva suomenkielinen ammattiteatteri, joka kuuluu keskisuuriin, täyskunnallisiin teattereihin. Talossa on kaksi salia: 370-paikkainen Romeo-näyttämö ja 120-paikkainen Julia-näyttämö sekä Teatteriravintola Kulman näyttämö. Teatterin tuotanto on monipuolista, ja ohjelmistossa painotetaan musiikkiteatteria. Vaasan kaupunginteatteri tuottaa vuosittain 6–8 ensi-iltaa draamasta oopperaan.

Tämä artikkeli käsittelee Vaasassa sijaitsevaa suomenkielistä teatteria. Vaasan ruotsinkielisestä teatterista katso Wasa Teater.

Vaasan kaupunginteatteri
Osoite	Pitkäkatu 53
Sijainti	Vaasa
Koordinaatit	63°05′40″N, 21°37′16″E
Rakennustyyppi	teatteri
Valmistumisvuosi	1906
Suunnittelija	A. W. Stenfors
Omistaja	Vaasan kaupunki
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Vaasan kaupunginteatterin edeltäjiä olivat Vaasan Työväen Teatteri ja Vaasan Suomalainen Teatteri. Nykyisen nimensä teatteri sai vuonna 1972. Teatteri kunnallistettiin vuonna 1992. Tuohon asti teatteria ylläpiti Vaasan Kaupunginteatteri -yhdistys. Nykyisin Vaasan kaupunginteatteria johtaa Seppo Välinen.^[1]

Historia

Suomenkielinen teatteritoiminta Vaasassa sai varsinaisesti alkunsa syksyllä 1906, kun Vaasan Työväen Teatteri perustettiin. Teatterin johtaja ja näyttelijät saivat palkkiona tietyn osan lipputuloista, mikä ohjasi tehokkaasti ohjelmiston valintaa. Suomen itsenäistyessä ja venäläisten poistuessa maasta teatteritoiminta pääsi jatkumaan syksyllä 1917, mutta keskeytyi pian sisällissodan takia. Teatteritalo joutui suojeluskunnan haltuun, joka löysi näyttämön alta sinne piilotetut kiväärit ja patruunat. Rangaistukseksi talon näyttämö ja sen varusteet tuhottiin. Vasta syksyllä 1919 talo saatiin taas teatteriväen hallintaan, ja vuonna 1922 teatterille perustettiin myös kannatusyhdistys. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi työväenyhdistys päätti kuitenkin toukokuussa vuonna 1929 lopettaa teatterin toiminnan kannattamattomana.

Jo vuosina 1919–1920 Vaasassa suunniteltiin uuden suomalaisen teatterin perustamista, mutta hankkeesta luovuttiin, kun katsottiin parhaaksi olla heikentämättä työväenteatterin toimintaedellytyksiä. Vaasan Työväen Teatterin toiminnan loputtua hanke kuitenkin käynnistyi nopeasti uudelleen, ja jo syksyllä 1929 aloitti toimintansa Vaasan Näyttämöharrastajat. Sekä näyttämö että näyttelijät olivat samat kuin Työväenteatterilla.

Syksyllä 1930 teatterin toiminta jouduttiin taas keskeyttämään, kun työväentalon kellarista löytyi jälleen punaisten asekätkö, ja toimitilat otettiin takavarikkoon. Lopullisesti Vaasan Näyttämöharrastajien toiminta päättyi vuonna 1941, jolloin suomalaisen teatterin toimintaa jatkamaan perustettiin ensin Vaasan Näyttämö vuodesta 1942 vuoteen 1946, ja sen jälkeen uudistetulla nimellä Vaasan Suomalainen Teatteri. Vuonna 1972 teatterin nimi muutettiin Vaasan kaupunginteatteriksi. Vaikka teatteri on välillä joutunut toimimaan muissakin kiinteistöissä, se on sittemmin palannut syntymäkotiinsa entiseen Vaasan Työväentaloon ja sen uusituille näyttämöille. Vuonna 1992 Vaasan kaupunginteatteri kunnallistettiin.

Vaasan kaupunginteatterista löytyy myös palkitun kuvataiteilija Kuutti Lavosen työ. Lavonen voitti Vaasan kaupunginteatterin uudisrakennuksen seinämaalauskilpailun vuonna 1991^[2] ja teos koristaa edelleen teatterin yläaulaa.

Teatterin toiminta

Teatteri sijaitsee Vaasan keskustassa Pitkäkadun ja Rauhankadun kulmauksessa. Rakennuksen vanha osa on edelleen alkuperäinen, vuonna 1906 valmistunut Vaasan työväentalo, joka on arkkitehti A.W. Stenforsin suunnittelema kaunis jugend-talo. Kiinteistölle tehtiin vuosina 1989–1992 laaja peruskorjaus- ja uudisrakennustyö, jonka yhteydessä talon uudisrakennussiipeen rakennettiin uudet nykyaikaiset näyttämötilat. Vanhan jugend-talon ulkoasu palautettiin peruskorjauksen yhteydessä alkuperäiseen muotoonsa. Uudisrakennusosa on puolestaan modernia arkkitehtuuria, jonka avarien aulojen keskeiset materiaalit ovat graniitti ja teräs. Suuren näyttämön Romeo-salissa on paikkoja 370, ja vanhan rakennuksen puolella olevan pienen näyttämön Julia-salin muokattavissa oleva paikkamäärä on n. 120. Lisäksi teatteri järjestää esityksiä teatteriravintola Kulman salissa.

Henkilökunta

Vaasan kaupunginteatteri työllistää noin 70 henkilötyövuotta. Vakituisen henkilökunnan lisäksi teatterissa työskentelee vuosittain lukuisia vierailevia taiteilijoita. ^[1]

Teatterinjohtaja

• Seppo Välinen

^[3]Suunnittelijat

• Emilia Eriksson (pukusuunnittelija)
• Mika Haaranen (lavastaja)
• Sauli Perälä (kapellimestari)
• Jouni Tapio (äänisuunnittelija)

^[4]Näyttelijät 2024–2025

Emma-Sofia Hautala Petteri Hautala Ville Härkönen Toni Ikola Anna Lemmetti-Vieri Timo Luoma Oiva Nuojua

Jorma Tommila Sonja Halla-aho Marja Hirvi Mikko Laine Saana Rautavaara Raisa Vattulainen

^[5]Tanssijat 2024–2025

• Miika Alatupa
• Ulla Hyväluoma

^[6]

Aiempia näyttelijöitä ja ohjaajia

Stina Engström (1987–)[7] Paavo Halttunen (–1969)[8] Tellervo Harkko (1987–)[7] Seppo Heinola (–1969, –1979)[8][9] Aarre Heinonen (–1969)[8] Ilkka Heiskanen (–1987)[7] Pentti Helin (–1987)[7] Riitta-Liisa Helminen (–1981)[10] Marjatta Hirvonen (–1987)[7] Lasse Hjelm (1979–)[9] Lasse Hjelt (1987–)[7] Markku Hokkanen (1983–)[11] Paavo Hukkinen (–1969)[8] Matias Ikävalko (1975–1987)[12][7] Seppo Jokela[13] Laura Jurkka (1987–)[7] Anneli Juustinen (1969–1975)[8][14] Juhani Juustinen (–1975)[14] Kimmo Kahra (ohjaaja, –1987)[7] Yrjö Kallionpää (1979–)[9] Salme Karppinen (–1987)[7] Kari Kihlström (1981–1983)[10][11] Inkeri Kivimäki (–1987)[7] Eeva-Kirsti Komulainen (1983–1987)[7] Kyllikki Kyheröinen[13] Lis Laviola (1975–)[15] Turkka Lehtinen (1969–)[8] Tapio Liinoja (–1987)[7] Aune Lind-Lehtinen (1969–)[8] Hannu Lumivuori (1975–1979)[12][9] Juha Malmivaara (ohjaaja, 1981–)[10] Irma Martinkauppi (–1969)[8] Veikko Mylly (–1965)[16] Simo Mastosalo (1975–)[12] Maarita Mäkelä[13] Matti Mäntylä (1973–1975)[17][14] Ari Määttänen (1969–1973)[8][17]

Esko Nikkari (–1965)[16] Raimo Nupponen[13] Arja Nurminen (–1975)[14] Matti Nurminen (–1975)[14] Kati Orell (1965–)[16] Kimmo Otsamo (–1987)[7] Arja Pekurinen (–1969)[8] Markku Peltola (1980–1981)[10] Juhani Peräkorpi (–1981)[10] Ari Piispa (1977–1979)[18][9] Kalle Pursiainen (ohjaaja, 1977–)[18] Simeon Rabinowitsch (1975–1987)[12][7] Jaana Ravander (1975–)[12] Laila Räikkä (1981–)[10] Risto Saarela (1987–)[7] Olavi Saaristo (1987–)[7] Pekka Saaristo (1973–)[17] Jorma Salmi (1979–1983)[11][9] Risto Salmi (1965–1969)[16][8] Heikki Salminen (–1975)[14] Eeva-Riitta Salo (1975–)[12] Harri Saukkonen (1973–)[17] Sirkka Seittu[13] Riitta Selin (1981–)[10] Heikki Siikaluoma (1987–)[7] Eero Soininen (1983–)[11] Kielo Tommila (–1975)[14] Pirkko Tuomainen (1969–1973)[8][17] Allu Tuppurainen (1987–)[7] Ritva Tuutti (–1965)[16] Vesa Wallgren (1983–1987)[11][7] Vesa Tapio Valo (ohjaaja, –1987)[7] Risto Veste (ohjaaja ja johtaja 1970–1972)[19] Lahja Wilén[13] Hannu Virolainen (1983–)[11] Kari Väänänen (1977–1979)[18][9] Pekka Ylinen[13]

Aiemmat teatterinjohtajat

Lähde:^[20]

• Tauno Lehtinen (1942–1943)
• Vili Lehosti (1943–1946)
• Jussi Piiroinen (1946–1949)
• Yrjö Kostermaa (1949–1953)
• Niilo Kuukka (1953–1957)
• Veikko Manninen (1957–1963)
• Kaarlo Kytö (1963–1969)
• Ensio Niiranen (1969–1970)
• Risto Veste (1970–1972)^[19]
• Jukka-Pekka Rotko (1972–1976)
• Taisto-Bertil Orsmaa (1976–1981)
• Ossi Räikkä (1981–1984)
• Marja-Leena Haapanen (1984–1990)
• Pekka Sonck (va., 1990–1991)
• Taisto-Bertil Orsmaa (1991–1997)
• Lasse Lindeman (1997–2001)
• Markus Packalén (2001–2009)
• Erik Kiviniemi (2009–2019)
• Seppo Välinen (2019–)

Lähteet

1. Me | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 25.5.2020.
2. Kuutti Lavonen voitti Vaasan teatterin seinämaalauskilvan
3. Henkilökunta | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 1.9.2024.
4. Henkilökunta | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 1.9.2024.
5. Henkilökunta | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 1.9.2024.
6. Yhteystiedot | Vaasan kaupunginteatteri Vaasa. Viitattu 19.8.2023.
7. Vaasan ristiriidat vilkastuttavat näyttelijävaihtoa. Helsingin Sanomat, 4.2.1987, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
8. Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
9. Näyttelijäkierros käynnistyi maakunnassa. Helsingin Sanomat, 1.2.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
10. Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
11. Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
12. Kiinnityskierros: Herala palaa Kansalliseen. Helsingin Sanomat, 20.2.1975, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
13. Pestimarkkinat alulla Vaasassa. Helsingin Sanomat, 8.3.1967, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
14. Kiinnityskierros. Jyväskylässä yhä kitkaa. Helsingin Sanomat, Määritä ajankohta! Näköislehti (maksullinen).
15. Kiinnityskierros: Joensuu, Rihimäki, Mikkeli, Oulu. Helsingin Sanomat, 17.2.1975, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
16. Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
17. Pestikierros pyörii. Näyttelijävaihto runsasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1973, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
18. Turusta suunta Helsinkiin. Näyttelijäkierros hitaasti liikkeelle. Helsingin Sanomat, 28.1.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
19. Kuolleita: Ohjaaja Risto Veste. Helsingin Sanomat, 17.8.1987, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
20. Historia ja ohjelmisto 1942–2023 Vaasan kaupunginteatteri. Viitattu 26.7.2024.