Uppsala maja
From Wikipedia, the free encyclopedia
Uppsala maja (suom. Uppsala-talo) on mansardikattoinen yksikerroksinen 1700-luvun kaupunkilaistalo Tarton vanhassakaupungissa, Virossa.[1][2]
| Uppsala maja suom. Uppsala-talo |
|
|---|---|
 Uppsala-talo 20. heinäkuuta 2012 |
|
| Osoite | Jaani 7, Tartto |
| Sijainti | Viro |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | asuintalo |
| Valmistumisvuosi | n. 1783 |
 |
|
Historiallinen Uppsala-talo Pyhän Johanneksen kirkon välittömässä läheisyydessä on Tarton vanhin puutalo[3] ja se on merkitty Viron kansalliseen kulttuurimonumenttien rekisteriin 16.09.1997 lähtien.[4]
Jaani- ja Lutsu-katujen ja Toomemäen rinteen välistä kaupunginosaa pidetään Tarton kokonaisvaltaisimpana, jota sodat tuskin koskivat, ja vaikka tämä alueellinen kokonaisuus rakennettiin 1700-luvun lopulla, vankan Ruotsin valtakunnan syrjäisen taajaman ilmapiiri on edelleen läsnä.[5] Uppsala-talon kanssa samalla kadulla ovat sekä Tarton raatihuone että yliopiston päärakennus, lisäksi tähän Tarton vanhankaupungin Jaanin kulttuurikortteliin kuuluvat keskiaikainen Jaanin kirkko, Antoniuksen käsityökillan talo pihoineen, lelumuseo taikka teatteritalo, Tampere maja, Academia Gustaviana jne.[6] Kävelymatkan päässä sijaitsevat Raatihuoneen tori, Vanemuine-teatteri ja konserttitalo.[7]
Asuinrakennus Tartossa Jaani-kadulla 7 on tyypillinen 1700-luvun pikkukaupungin käsityöläistalo yksinkertaisella julkisivuratkaisullaan, jonka barokkimaisina pääpiirteinä ovat säilyneet luukuilla suljetut ikkunat ja katon alapuolella oleva korniisi. Barokille ominaista talossa on myös kivinen nelilapekatto, jossa on ullakkokerroksen mansardi-ikkunoita ja rakennuksen pohjoispäädyssä e. vanhemman osan alla oleva kaareva holvikellari. Siinä on myös Tarton kaupungin ainoat barokkityyliset ikkunakarmit jakokarmeineen. Talolla on rappauksella peitetyt hirsiseinät. Etuovi on kopio alkuperäisestä ovesta ja edustaa tyypillistä käsityöläisten kotitalon lautaovia. Talon alkuperäinen tilavuus, mittasuhteet ja muoto ovat pysyneet samoina vuodelta 1828, mutta suorakulmaista pohjapiirrosta on muutettu ja on tehty useita sisäisiä muutostöitä ja rekonstruktioita.[4][8]
Mainintoja Tarton ja Uppsalan välisistä yhteyksistä löytyy historiasta jo 1600-luvulta, jolloin Viro kuului Ruotsin valtion alaisuuteen. Ruotsin valtion tärkein keskus Baltiassa oli 1630-luvulla Tartto, jonka nimestä käytettiin Saksassa ja Ruotsissa Dorpat- asua. Joidenkin lähteiden mukaan talon pohjoinen osa rakennettiin ilmeisesti 1600-luvun lopulla, mutta Pohjan sodassa se kärsi vaurioita, joten rakennusvuosiksi voi laskea 1750-lukua.[1] Joidenkin mukaan Uppsala-talo oli ensimmäinen Pohjan sodan jälkeen rakennettu talo.[5] Sen lopullinen valmistuminen oli kaksivaiheinen: suurin osa talosta eli sen Laia-kadun puoleinen osa rakennettiin noin 1720-luvulla ja Pyhän Johanneksen kirkon puoleinen osuus vuoteen 1780[3] tai 1783 mennessä eli sen jälkeen, kun rakennus oli säilynyt vahingoitta vuoden 1775 suuressa tulipalossa.[1] Vuosina 1777–1783 otettiin käyttöön ullakkokerros ja laajennettiin taloa uusilla siivillä, joista kivinen eteläpuolinen[4] mukautettiin vuonna 1873 lihakaupan vaatimuksiin. Rakennuksessa on osaksi tehty uudistustöitä v. 1937 tapahtuneen tulipalon jälkeen.[1]
Sekä talon että tontin omistajat vaihtuivat usein vuosisatojen saatossa. Rakennus on ollut niin käsityöläisten, satulasepän, asemestarin, räätälien kuin vuokraisäntien, yliopiston vartijan ja kanslistin, jopa Liivinmaan korkeamman oikeuden[3] tai hovioikeuden sihteerin[1] ja vuosina 1690–1710 Academia Gustavo-Carolina-nimellä toimineen yliopiston kirjansitojan[5] perheiden käytössä. 1800-luvun alussa talo muutettiin opiskelijoiden vuokra-asunnoiksi ja sitä käytettiin kaupungin vuokratalona Neuvostoliiton aikana alk. v. 1940.[3]
Vuonna 1993 Uppsalan ja Tarton kaupungit aloittivat yhteistyöhankkeen "Vanhojen rakennusten palauttaminen"[9], joka johti Tarton kaupungin hallitukselle kuuluvan Jaani-kadun 7 historiallisen rakennuksen kunnostamiseen vuosina 1995–1996 vierastaloksi, Uppsala majaksi.[1][3] Sen jälkeen talo toimi virallisesti Uppsalan ja Tarton välisen ystävyystoiminnan keskuksena[2], siinä oli majoitustiloja, vieraiden käytössä oli keittiö ruokailuhuoneineen, oleskelu- ja työtilat, kirjasto, jota saattoi käyttää 12-paikkaisena kokoushuoneena, ja oma parkkialue. Vaikka rahoittajina toimivat Ruotsin maatalousyliopisto, Uppsalan kaupunginhallitus ja yliopisto, ystävyyskaupunkien jatkuva rahoitus ei kuitenkaan pelastanut Uppsala-taloa tappioilta, minkä vuoksi kahdeksan hengen majoitustila suljetiin lähempänä kesää vuonna 2010.[10] Rakennuksen sai käyttöönsä Tarton asukkaiden, vieraiden ja yhteistyökumppaneiden välistä julkista viestintää järjestävä osasto kaupunginhallituksessa.[3]
Tartolla on virallisesti solmimaton yhteistyö- ja ystävyyskaupunkisuhde Hämeenlinnan kanssa, jonka Uppsala-taloa tunnetaan vanhainkotina, vanhusten palvelukeskuksena sekä päiväkotina.[11]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
