Uno Otto Gabriel von Schrowe (28. tammikuuta 1853 Hartola – 1. lokakuuta 1886 Görbersdorf, Sleesia, Saksa) oli Itä-Hämeen ensimmäinen nimeltä tunnettu taiderunoilija.
Von Schrowen vanhemmat olivat nimismies Johan Henrik von Schrowe ja Charlotta Sjöholm. Lääkäri ja valtiopäivämies J. G. von Schrowe oli hänen veljensä. Von Schrowe pääsi ylioppilaaksi 1872 Jyväskylän suomalaisesta alkeisopistosta, suoritti jumaluusopin ja humanististen ainiden opintoja Helsingin yliopistossa ja valmistui opettajakandidaatiksi 1881. Hän työskenteli toimittajana Suomen Kuvalehdessä (1876–1880), valtiopäivien pikakirjoittajana (1877–1878), opettajana Porin yksityislyseossa (1882–1885) sekä Turussa, Heinolassa ja lyhyen aikaa Porvoossa, ennen kuin sairastui keuhkotautiin.[1]
Von Schrowe osallistui aatelissäädyssä valtiopäiville 1882.[2]
Von Schrowe julkaisi runoja sanoma- ja aikakauslehdissä ja suomensi saksalaisia runoja. Häneltä ilmestyi postuumina WSOY:n julkaisemana runokirja Runoja vuonna 1913. Kokoelmassa on noin 80 alkuperäistä ja suomennettua runoa. Von Schrowe oli ensimmäinen itähämäläinen kotiseutuaiheita käsitellyt runoilija, tunnetuimpia hänen runoistaan lienevät Oi terve, Magyar, Pieni mierolainen sekä balladi Morsian.[1]
Teokset
- Syntymäpäiväkirja: värsy kullekin vuoden päivälle suomalaisesta runoudesta poimittu, Turku: Allardt 1885.
- Runoja, alkulause: Viljo Tarkiainen, Porvoo: Werner Söderström 1913.
Suomennos
- Lars Dilling, Jutelmia, suom. Uno von Schrowe. Helsinki: Wickström 1885
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
