Ulrika Fredrika Bremer, synt. Salonius (24. huhtikuuta 1746 Turku – 1. huhtikuuta 1798 Turku) oli suomalainen laivanvarustaja, tukkukauppias ja teollisuuden monialayrittäjä. Hän oli kirjailija Fredrika Bremerin isoäiti.
Kun hänen miehensä Jacob Bremer kuoli vuonna 1785, hän otti 39-vuotiaana haltuunsa miehensä suuren laivanvarustamon ja liiketoiminnan Turussa, ja jatkoi sen toiminnan johtamista menestyksekkäästi 13 vuotta aina kuolemaansa asti. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä ammattiryhmänsä edustajista Suomessa Elisabet Wittfoothin ja Anna Elisabeth Baerin ohella.
Fredrika Salonius oli hovioikeuden asessori Eric Gustaf Saloniuksen (1699−1748) ja Hedvig Magdalena Wittfoothin (1710−1752) tytär. Fredrika oli nuorin kuudesta lapsesta. Hän kasvoi orvoksi jäätyään setänsä Hans Henric Wittfoothin ja tämän vaimon Barbara Pippingin perheessä. Hans Henricin kuoleman jälkeen 1770, leski Barbara johti Wittfoothin perheen varustamoa yhdeksän vuoden ajan.[1] Myös Fredrikan toisen sedän Gustaf Adolfin leski Elisabet Wittfooth johti miehensä varustamoa yli 30 vuoden ajan kuolemaansa saakka.
Fredrika avioitui 21-vuotiaana 18. huhtikuuta 1767 hiljattain leskeytyneen 35 vuotta vanhemman Jacob Bremerin, merkittävän turkulaisen laivanvarustajan ja liikemiehen kanssa. Aviomiehellä oli ennestään jo viisi lasta, joista useimmat olivat vanhempia kuin Fredrika.
Jacob Bremerillä oli 40 vuoden ajalta omistuksia myös Turun sokeritehtaassa ja molemmissa tupakkatehtaissa, Järvenojan paperitehtaassa, Åvikin lasitehtaassa, Kupittaan tiilitehtaassa, sahoissa Koskella ja Luvialla sekä Itä-Intian kauppakomppaniassa. Lisäksi hän omisti useita liiketiloja, sätereitä, rälssitiloja ja muun muassa Tuorlan kartanon Piikkiössä.
Miehensä kuoltua vuonna 1785 Fredrika Bremer hyödynsi lesken oikeutta periä puolisonsa toiminnan, ja hoiti miehensä jäljellä olevaa liiketoimintaa omaan kuolemaansa saakka, apunaan vanhimmat poikapuolensa Josef Bremer (1743–1814) ja Isac Bremer (1741–1774) ja hänen oma poikansa Karl Fredrik Bremer (1770–1830). Ruotsalainen kirjailija Fredrika Bremer on hänen pojantyttärensä.
Yksi syy, miksi hän päätti itse jatkaa toimintaa kerrotaan olleen, että hänen poikansa Karl ja vanhin poikapuolensa Isac kärsivät mielenterveyden ongelmista ja heiltä puuttuivat liiketoimintataidot. Poikansa suhteen hän näytti olleen myöhemmin oikeassa. Josef Bremeristä tuli myöhemmin edullisen naimakaupan myötä Teijon ruukinpatruuna.
Fredrika Bremer otti miehensä tehtävät eri yritysten toiminnassa ja oli itse niissä mukana. Hän oli mukana aktiivisesti laivanvarustustoiminnassa: hän sai osaomistuksen seitsemässä eri laivassa mm. fregatti Sophia Christinaan, ja osti poikansa Karlin kanssa brigantiini Vigilantian vuonna 1792. Hän omisti myös yksinään Turun sokeritehtaan, jossa aviomies Jacob Bremer oli ollut osakkaana.[1]
Bremeriä on kuvailtu ehkä merkittävimpänä aikansa liikenaisena. Ihmisenä hänen on täytynyt olla määrätietoinen, ja häntä ihaili Henrik Gabriel Porthan, kun hän varmisti Bremerin kauppahuoneen johtavan aseman aikanaan: hänen kuolinpesässään oli yhteensä 14–15 tynnyriä kultaa. Se vastaa 1,5 miljoonaa hopeataaleria eli omaisuus oli kolminkertaistunut 1,1 miljoonasta kuparitaalerista vuodelta 1766[2].
Hänet muistetaan myös hyväntekijänä. Hän lahjoitti Åbo akademille säätiöidyn stipendin, rahoitti ilmaisen sairaansijan Turun hospitaaliin ja antoi rahaa sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen seurakunnan köyhille leskille ja orvoille.[1]
Fredrika Bremerin kuoleman jälkeen yrityksen toiminnan otti haltuunsa poika Karl Fredrik, joka muutamassa vuodessa lakkautti yrityksen ja muutti Ruotsiin vuonna 1804. Viimeisenä myytiin Åvikin lasitehdas 1806.
Perheeseen kuului myös tytär Agata (Agathe) Bremer (1774−1810), joka avioitui 1791 kamariherra Adolf Ludvig Carlesonin ja tämän kuoltua hän avioitui 1798 Fabian Wrede af Elimän kanssa. Agata eli vuodesta 1792 lähtien Ruotsissa ja kuoli Tukholmassa. Hänellä oli ensimmäisestä avioliitosta kaksi lasta: Jakob Edvard Carleson (1792−1847) ja Clara Fredrika Carleson (1794−1869); toisesta avioliitosta viisi lasta: Agathe Wrede af Elimä (1799−1890), Charlotta Ottiliana Wrede af Elimä (1801−1871), Fabian Jakob Wrede af Elimä (1802−1850 jälkeen), Sigrid Henrietta Wrede af Elimä (1804−1805), Kasper Wrede af Elimä (1808−1877).
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
