Ulrika Eleonoran kirkko (Helsinki)

Ulriika Eleonoran kirkko (ruots. Ulrika Eleonora kyrka) oli Helsingin Raatihuoneentorilla eli nykyisellä Senaatintorilla sijainnut, Ruotsin kuningatar Ulriika Eleonoora vanhemman mukaan nimetty kirkkorakennus. Se rakennettiin vuosina 1724–1727 rakennusmestari Anders Hackenbergin johdolla. Rakennusmateriaalina käytettiin puuta ja kirkko maalattiin punamullalla. Muodoltaan kirkko oli tasavartinen ristikirkko, johon liittyi korkeahko torni.

Carl Ludvig Engelin vesivärimaalaus Ulrika Eleonoran kirkosta luoteesta nähtynä (1816). Vasemmalla raatihuone ja sen takana kellotapuli, taustalla Suurtorin etelälaidan rakennuksia.

Kuvassa kirkon ääriviivojen merkintää on tehostettu keltaisin viivoin.

Vironniemen ensimmäiset kirkot

Ulriika Eleonoran kirkko oli järjestyksessään kolmas Uudessa Helsingissä. Kun kuningatar Kristiinan valtakaudella kenraalikuvernööri ja kreivi Per Brahen toimesta Helsinki päätettiin siirtää Vanhastakaupungista Vantaan joen suusta Vironniemelle vuonna 1640, uuteen kaupunkiin rakennettiin Tallinnan esimerkin mukaisesti kivikirkko, joka siunattiin kuningattaren mukaan Kristiinan kirkoksi. Samalla Vanhankaupungin kirkon kirkkoherra Johannes Orbergius siirtyi Vironniemelle, mutta kuoli jo seuraavana vuonna 1641 ja seuraajaksi nimettiin Jören Orlander. Vallan vahvistamiseksi kuningatar Kristiina siirsi Helsingin pitäjän kirkon Kristiinan kirkon alaisuuteen ja lakkautti kiistellysti kirkkoherran toimen Helsingin pitäjässä. Kristiinan kirkko kuitenkin paloi Helsingin palossa vuonna 1654 ja paikalle jouduttiin rakentamaan paljon vaatimattomampi Herran huone, joka ristittiin Pyhän Hengen kirkoksi.^[1]

Kirkon purku ja perintö

Noin sadan vuoden ikään ehtinyt kirkkorakennus sai purkutuomion Helsingin tultua Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Purkamisesta päätettiin lopullisesti vuonna 1827.^[2] Kirkko sai väistyä monien muiden rakennusten tavoin uuden pääkaupungin uljaan Senaatintorin monumentaalirakennusten tieltä. Kirkon hirret huutokaupattiin ja sen esineistöä sekä myytiin että vietiin Vanhaan kirkkoon. Nykyisin esineistö kuuluu Helsingin kaupunginmuseolle.

Kirkon vanhojen kellojen kumahtelua voi nykyisin kuunnella Helsingin tuomiokirkon kirkkosalissa.^[3] Vuonna 1937 Senaatintorille sijoitettiin kirkon muistomedaljonki, jonka suunnitteli Gunnar Finne.^[4] Helsingin kaupunki rakennutti Senaatintorille lumisen jäljitelmän kirkosta vuosina 1997 ja 2000.^[5]

Kirkon lattian ääriviivat on nykyään merkitty Senaatintorin kiveykseen mustilla kivillä.^[6]