Ulan Bator - Wikiwand

Ulan Bator^[3] tai Ulaanbaatar^[3]^[4] (mong. Улаанбаатар, ᠤᠯᠠᠭᠠᠨ ᠪᠠᠭᠠᠲᠤᠷ, punainen sankari^[5]) on Mongolian tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee ylänköalueella keskellä Mongoliaa. Kaupungissa oli vuonna 2013 arviolta 1 345 086 asukasta.^[2]

Pikafaktoja Ulaanbaatar(Улаанбаатар) ...

Ulaanbaatar (Улаанбаатар) Ulan Bator

vaakuna
Ulaanbaatar
Koordinaatit: 47°55′N, 106°55′E
Valtio	Mongolia
per. nimellä Urga	1639
nykyinen sijainti	1778
nykyinen nimi	1924
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	4 704,4 km²
Korkeus	1 350^[1] m
Väkiluku (2013) (^[2])	1 345 086
– Väestötiheys	285,9 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+8

www.ulaanbaatar.mn
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Sulje

Ulan Bator on maailman kylmin pääkaupunki.^[6]

Maantiede ja ilmasto

Ulan Bator sijaitsee Tuul-joen varrella tuulisella ylänköalueella 1 350 metrin korkeudella merenpinnasta.^[7] Kaupungin rakenne on erikoinen; kaupungissa on paljon neuvostoaikaista rakennuskantaa, mutta toisaalta uudemmat rakennukset ovat tyypiltään länsimaisia. Lisäksi esikaupunkialueilla on perinteistä jurtta-asustusta. Kaupungin keskusaukio on nimeltään Sühbataar, jolla sijaitsevat Mongolian tärkeimmät rakennukset, kuten Mongolian parlamenttitalo ja Mongolian ooppera. Aukion keskellä on Damdiny Sühbaatarin patsas.^[8]

Jurtat sijaitsevat kaupungin laidoilla slummien kaltaisilla alueilla, ilman juoksevaa vettä, viemäriä, tai jätehuoltoa. Kaupungin kasvaessa ne kasvavat nopeasti. Monet kaupunkiin muuttavat paimentolaiset aloittavat kotoutumisensa näiden alueiden jurtissa.^[9]

Ilmasto ja ilmanlaatu

Vuoden kylmimpänä aikana, joulukuusta helmikuuhun, on vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila alle -20 C. Lämpimintä on kesä- ja heinäkuussa, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli +20 astetta.^[10] Ylimmillään kesän helteet ylittävät +30 C ja talven pakkaset -40 astetta.^[9]

Ilman saastuminen

Ulan Bator kärsii ilman saastumisesta. Hiilen ja puun polttaminen lämmöntuotantoon ja ruoanlaittoon, markkinatalouden kasvu ja talvien kylmyys ovat aiheuttaneet pienhiukkasten määrän kasvun 13-kertaiseksi Maailman terveysjärjestön maksimisuositukseen nähden. Ilmansaasteiden aiheuttama savusumu estää ajoittain lentokoneiden laskeutumisen kaupungin lentokentälle.^[11] Vuonna 2016 Ulan Bator ohitti Delhin ja Pekingin maailman saastuneimpana pääkaupunkina. Lasten keuhkosairaudet ovat yleisiä.^[12]

Ulan Batorin ilmastotilastoa

	tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C)	−15,7	−11,4	−1,7	8,5	17	21,8	22,9	21,6	15,7	7	−4,4	−13,8	ka.	5,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C)	−26,7	−24,3	−15,4	−5,7	2,7	8,4	11,3	9,4	2,2	−5,9	−16,4	−24	ka.	−7
Vrk:n keskilämpötila (°C)	−21,2	−17,9	−8,6	1,4	9,8	15,1	17,1	15,5	8,9	0,5	−10,4	−18,9	ka.	−0,7

Sademäärä (mm)	2	2	4	10	15	49	67	62	30	8	4	3	Σ	256

L
ä
m
p
ö
t
i
l
a

−15,7

−26,7

−11,4

−24,3

−1,7

−15,4

8,5

−5,7

17

2,7

21,8

8,4

22,9

11,3

21,6

9,4

15,7

2,2

7

−5,9

−4,4

−16,4

−13,8

−24

S
a
d
a
n
t
a

Lähde: ^[13]

Historia

Kaupunki perustettiin nimellä Urga buddhalaisen luostarin paikalle (mong. Даа хүрээ, Daa hüree) 400 kilometrin päähän nykyisestä Ulan Batorista Arkhangain provinssiin vuonna 1649. Kaupunkia siirrettiin useisiin paikkoihin ennen nykyistä sijaintia, joka valittiin 1700-luvun lopulla. Kaupungista kehittyi 1800-luvun puoliväliin tultaessa kukoistava kauppapaikka Kiinan ja Venäjän välisen teereitin varrella. Mongolia julistautui itsenäiseksi Qing-dynastian romahdettua vuonna 1911 ja Ulan Batorista tuli uuden Mongolian kansantasavallan pääkaupunki vuonna 1924.

Neuvostoliiton hajotessa 1990 Ulan Batorissa asui 27% maan väestöstä. Nykyisin osuus lähestyy puolikasta maan noin kolmen miljoonan väkiluvusta.^[9]

Ulan Batorin nimet

Ulan Batorilla on ollut useita nimiä historiansa aikana. Vuosina 1639–1706 se tunnettiin nimellä Örgöö (mong. Өргөө ’palatsijurtta’) ja 1706–1911 nimellä Hüree (mongoliksi Хүрээ, ’leiri’) ja myöhemmin Ih Huree (mong. Их Хүрээ, ’suuri leiri’).

Mongolian itsenäistymisen yhteydessä nimi vaihdettiin vastaamaan kaupungin asemaa: Vuonna 1911 siitä tuli Niislel Hüree (mong. Нийслэл Хүрээ ’pääkaupunki’).

Kun Niislel Hüreestä tuli Mongolian kansantasavallan pääkaupunki vuonna 1924, se nimettiin Ulan Batoriksi (’punainen sankari’) Mongolian kansallissankarin DSühbaatarin kunniaksi. Sühbaatar vapautti maansa Venäjältä vetäytyneiden valkoisten Roman von Ungern-Sternbergin johtamien joukkojen miehitykseltä ja samalla pitkäaikaisesta kiinalaisvallasta. Hän kutsui Mongoliaan Neuvostoliiton puna-armeijan, joka suojasi Mongoliaa Japanin hyökkäyksiltä. Sühbaatarin patsas sijaitsee Ulan Batorin keskusaukiolla.

Talous

Ulan Bator on Mongolian teollisuuskeskus. Siellä tuotetaan sementtiä, rautaa, tiiliä, jalkineita ja vaatteita sekä elintarvikkeita.^[7]

Palvelut

Liikenne

Ulan Batoria palvelee Chinggis Khaanin kansainvälinen lentoasema^[14] ja rautatie yhdistää sen Kiinaan ja Siperian rataan^[8]. Rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1949. Muihin Mongolian kaupunkeihin johtavat tiet ovat suurimmaksi osaksi päällystämättömiä.

Kaupungissa on laaja bussiverkosto – suuri osa busseista on neuvostovalmisteisia, mutta viime aikoina Japani ja Etelä-Korea ovat myyneet kaupunkiin myös uusia busseja. Laillisen bussiverkoston rinnalla kilpailee pikkubusseja. Viime vuosina kaupunki on antanut yhä enemmän virallisia liikennelupia, mutta suurin osa kaupungin autoilijoista tarjoaa myös satunnaisia kyytejä.^lähde?

Koulutus

Ulan Batorissa on yhdeksän valtion yliopistoa, muun muassa Mongolian kansallinen yliopisto, Mongolian tekninen yliopisto, Lääketieteellinen yliopisto, Pedagoginen yliopisto ja Taide- ja kulttuuriyliopisto. Lisäksi kaupungissa on kahdeksan yksityistä yliopistoa.^[15] Kaupungin historiallisessa kirjastossa on runsaasti vanhoja mongolialaisia, kiinalaisia ja tiibetiläisiä käsikirjoituksia.