taksipalvelu From Wikipedia, the free encyclopedia
Uber on yhdysvaltalainen, vuonna 2009 perustettu, maailmanlaajuista henkilökuljetuspalvelua tarjoava yritys.
| Uber | |
|---|---|
 |
|
| ISIN | US90353T1007 |
| Perustettu | 2009 |
| Perustaja | Travis Kalanick, Alexander Hank ja Garrett Camp |
| Toimitusjohtaja | Travis Kalanick (2009–2017) |
| Avainhenkilöt |
Travis Kalanick (hallituksen pj.) Ryan Graves |
| Kotipaikka | San Francisco, Kalifornia |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Toimiala | liikenne |
| Tuotteet | taksiliikenne |
| Liikevaihto | 1,5 miljardia USD (2015) |
| Henkilöstö | 22 000[1] |
| Kotisivu |
www |
Uberin liikeideassa tavalliset ihmiset voivat alkaa tarjota taksikyytejä[2].
Uber-yritys kehittää, markkinoi ja ylläpitää Uber-nimistä mobiilisovellusta ja palvelualustaa. Sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo taksin tai muun kyydin tilaaminen matkapuhelimella.
Sovellus näyttää käyttäjää lähellä olevat vapaat Uber-taksit, joista hän voi valita mieluisensa. Matkan maksaminen tapahtuu sovelluksen välityksellä.[3] Paikallistamisessa käytetään GPS:ää, ja veloitus hoituu automaattisesti käyttäjätililtä. Hinnoittelun määrää algoritmi kyytien kysynnän ja tarjonnan pohjalta, mikä on tosin joskus johtanut hintapiikkeihin ja arvosteluun.[4] Uber-kuljettajat käyttävät omia autojaan.
Yhtiö on mullistanut taksialaa maailmanlaajuisesti[2]. Vuonna 2022 Uber toimii 73 maassa[5]. Uber-yrityksellä on maailmanlaajuisesti 22 000 työntekijää[6]. Uber-sovellusta käyttää 93 miljoonaa ihmistä kuukausittain, joskin käyttäjämäärä on laskenut 111 miljoonan huipusta vuonna 2019[7]. Uber-sovellusta käyttäviä autonkuljettajia on 3,5 miljoonaa, kun enimmillään määrä on ollut 5 miljoonaa vuonna 2019[8].
Yhtiö on kohdannut myös laajaa vastustusta ja lainsäädäntöön liittyviä ongelmia[2]. Monissa maissa viranomaiset ja taksiluvan omaavat taksiyrittäjät ovat kyseenalaistaneet Uberin laillisuuden ja turvallisuuden.[9]
Uber aloitti Suomessa vuonna 2014 ja toimii vuonna 2022 pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella[5] ja Oulussa.
Kun Uber-yhtiö laajensi toimintaansa maailmalla, sen strategia oli häikäilemätön. Useissa maissa Uberin toiminta oli kiellettyä tai se edellytti kuskeilta taksilupaa. Tämä oli ristiriidassa suhteessa Uberin liikeideaan, jossa tavalliset ihmiset voivat ryhtyä kuskeiksi. Sen sijaan, että yhtiö olisi käynyt läpi perinteisen lupamenettelyn tai pyrkinyt saamaan muutoksia paikallisiin lakeihin, se vain aloitti toimintansa paikallisesta lainsäädännöstä piittaamatta. Tämän vuoksi yhtiö tai sen kuljettajat joutuivat uusissa maissa usein viranomaistutkintojen ja syytteiden kohteeksi. [5]
Uberin toiminnasta on käynnistetty useita rikostutkintoja. Kun poliisi on yrittänyt kerätä tietoja yhtiön toiminnasta, Uber on estänyt viranomaisten pääsyn yhtiön palvelimille. Näin Uber toimi ainakin Alankomaissa, Ranskassa, Kanadassa, Belgiassa, Intiassa, Unkarissa ja Hongkongissa.[5]
Uber sai alkunsa Pariisissa, jossa startup-yhtiönsä myynneillä rikastuneet Travis Kalanick ja Garrett Camp osallistuivat vuotuiseen teknologia-alan LeWeb-konferenssiin, jossa suunnitellaan tulevaisuutta. Kaksikko ei saanut eräänä iltana tilattua taksia, joten he saivat idean perustaa palvelun, jossa limusiinin voisi tilata älypuhelinsovelluksella. Palattuaan kotiin San Franciscoon Camp osti UberCab.com-verkkotunnuksen.[4]
Camp alkoi suunnitella UberCab-taksin prototyyppiä vuonna 2009 ja sai Kalanickin partneriksi. Palvelua testattiin New Yorkissa alkuvuonna 2010 kolmella autolla. Virallisesti palvelu julkaistiin San Franciscossa toukokuussa 2010.[4]
UberCab-yhtiön toimitusjohtajaksi tuli elokuussa 2010 Ryan Graves. Joulukuussa Kalanickista tuli toimitusjohtaja ja Graves siirtyi operatiiviseksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi.[4]
Yhtiö sai ensimmäisen merkittävän lahjoituksensa 1,25 miljoonaa dollaria First Round Capitalilta lokakuussa 2010. Yhtiö joutui vaihtamaan nimekseen Uber, sillä San Franciscon kunnallinen liikennevirasto ei hyväksynyt nimessä sanaa cab, ’taksi’.[4]
Uber keräsi vuonna 2011 lisää rahoitusta, kasvoi ja laajeni New Yorkiin, Seattleen, Bostoniin, Chicagoon, Washingtoniin ja Pariisiin Ranskaan.[4]
Vuonna 2012 yhtiö julkaisi UberX:n, joka tarjoaa huokean hybridiauton vaihtoehdoksi limusiineille.[4]
Uber laajentui nopeasti eri puolille maailmaa. Vuonna 2014 yhtiö aloitti toimintansa 31 uudessa maassa.[5]
Vuonna 2014 yrityksen arvo arvioitiin 13,3 miljardiin euroon, mikä teki siitä yhden maailman arvokkaimmista startup-yrityksistä.[3]
Uber aloitti vuoden 2014 lopussa palvelunsa myös Helsingissä. Elokuussa 2017 yritys keskeytti toimintansa Suomessa vuodeksi ja jatkoi heinäkuussa 2018, kun uusi liikennepalvelulaki astui voimaan.[10]
Lokakuussa 2015 taksikuskit aiheuttivat kaaoksen Ranskan Marseillessa. Uber-vastaisessa mielenosoituksessaan taksikuskit polttivat renkaita ja estivät pääsyn lentokentälle ja rautatieasemalle. Taksikuskien mielestä Uber rikkoi Ranskan lakia ja oli viemässä heiltä toimeentulon. Vastaavia mielenilmauksia ja juridisia ongelmia Uberilla on ollut useissa maissa, joissa yhtiö on toiminut. [5]
Vuoden 2016 elokuussa Uber toimi 507 kaupungissa ja 66 maassa.[11]
Vuonna 2017 Uberia koetteli skandaali, kun yhtiön entinen insinööri syytti sen yrityskulttuuria vihamieliseksi. Syytösten seurauksena moni työntekijä erosi tai erotettiin.[4] Toimitusjohtaja Kalanick erosi kesäkuussa 2017 osakkeenomistajien vaatimuksesta.[12] Hänen tilalleen tuli Dara Khosrowshahi. Yhtiön operatiiviseksi johtajaksi tuli joulukuussa 2017 Barney Harford.[4]
Uber ei ole mennyt pörssiin, joten sen ei tarvitse tiedottaa julkisesti tuotoistaan. Huhtikuussa 2017 yhtiö ilmoitti 3,8 miljardin dollarin tappiot vuodelle 2016.[4]
Uberilla on myös toimituspalvelu UberEATS ja kimppakyytipalvelu UberPool. Yhtiö suunnittelee hakevansa lupaa omille itseajaville autoilleen Kaliforniassa. Autoja on testattu vuoden 2018 aikana.[4]
Uber listautui pörssiin 10. toukokuuta 2019. Listautumishetkellä yrityksen arvoksi arvioitiin 75,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria.[13]
Vuonna 2021 Britannian korkein oikeus linjasi, että kuljettajat ovat työntekijöitä, eivätkä yrittäjiä.[14]
Uberin lobbaus Suomessa alkoi toukokuussa 2014. Muutaman kuukauden kuluessa yhtiö katsoi saaneensa puolelleen esimerkiksi liikenneministerin avustajan, kansanedustajia ja Helsingin kaupunginhallituksen jäseniä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin suhtautumista yhtiö kuvaili positiiviseksi. Saatuaan suopean vastaanoton Uber lanseerasi Suomen-toimintonsa kasvuyritystapahtuma Slushissa marraskuussa 2014. [2]
Kun Uber laajensi toimintaansa, se usein vain aloitti uusissa maissa piittaamatta paikallisesta lainsäädännöstä.[5]
Oli mahdollista, että Suomessakin Uber tai sen kuljettajat joutuisivat rikosoikeudelliseen vastuuseen. Uber tiesi riskeistä, mutta ei välittänyt niistä. Se laski viranomaisten valvonnan heikkouden varaan. [15]
Uber toteutti Suomessa vuosina 2014–2016 laajan lobbausoperaation, jonka tarkoituksena oli uudistaa maan taksilainsäädäntö ja mahdollistaa yhtiön liiketoiminta Suomessa. Yhtiö tavoitteli Suomessa ensimmäistä “suurta lainsäädännöllistä voittoa koko Euroopassa”. Tässä se myös onnistui. Uber kuvaili tehneensä Suomessa “mahdottomasta mahdollisen”. [2]
Kampanjansa aikana Uberin lobbarit olivat yhteydessä kymmeniin suomalaisiin poliitikkoihin ja virkamiehiin[2]. Tapaamisia järjestettiin esimerkiksi Sveitsin Davosissa, Porissa Suomi-Areenan aikana ja Königstedtin kartanossa[2].
Uberissa arvioitiin, että perussuomalainen puolue oli erityisen Uber-vastainen, sillä taksikuskit olivat perussuomalaisten äänestäjäkuntaa[2]. Sen sijaan tuore pääministeri Alexander Stubb ja hänen edustamansa kokoomus olisivat yhtiölle luontaisia liittolaisia[2]. Uberin edustajat tapasivat Stubbia ja hänen lähipiiriään useasti[16]. Kun Stubb oli vaikuttanut lainsäädäntöuudistukseen Uberille suotuisalla tavalla, Uberin lobbari lupaili Stubbille paikkoja kansainvälisten yhtiöiden hallituksista[16].
Uberin lobbaus kattoi kolme eri liikenneministeriä. Henna Virkkunen ehti toimia liikenneministerinä vain muutaman kuukauden ajan. Kesällä 2014 liikenne- ja kuntaministeriksi siirtyi Paula Risikko, joka näki uudistuksessa ongelmia, ja taksilain uudistus tyssäsi. Hänen jälkeensä liikenne- ja viestintäministeriksi nousi liike-elämästä politiikkaan siirtynyt Anne Berner, joka otti uudistuksen omiin käsiinsä ja huolehti siitä, että valmistelu eteni.[2]
Bernerin väki piti Uberin edustajat ajan tasalla uudistuksen etenemisestä. Kun virkamiehillä oli vaikeuksia vastata kriittisiin kysymyksiin, joita julkisuudessa esitettiin, liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet pyysivät Uberilta apua. [2]
Lain ensimmäinen versio noudatti Uberin toiveita lähes täydellisesti. Kuitenkin, edes hallituspuolueen edustajat eivät halunneet viedä lakia eteenpäin. [2]
Lakiehdotukseen päädyttiin tekemään liikennevaliokunnassa useita muutoksia, jotka tekivät siitä Uberin kannalta huonomman. Liikennevaliokunnassa lakiehdotuksesta poistettiin esimerkiksi Uberin sanelema kohta, jonka mukaan taksinkuljettajan ajokokeesta luovuttaisiin. [2]
Uusi taksilaki astui voimaan vuonna 2018. Sen myötä taksialan sääntelyä kevennettiin. Esimerkiksi taksilupien kiintiöistä luovuttiin, eli taksien määrää ei enää rajoitettu. Lupien saannista tuli aiempaa helpompaa, pakollisista taksamittareista luovuttiin, eikä hintoja säädelty. [2]
Uusi laki mahdollisti kuitenkin Uberin toiminnan laajemmin Suomessa. Ensimmäisenä uudistuksen jälkeisenä vuotena yli kaksi tuhatta uutta taksia tuli liikenteeseen. [2]
Taksilakia on arvosteltu sittemmin voimakkaasti ja siihen on tehty muutoksia. [2]
Kesällä 2016 poliisi kertoi, että se aikoi tehdä jokaisesta Uber-kuskista rikosilmoituksen. Vuoden 2017 jälkeen ainakin 128 Uber-kuskia joutui rikostutkinnan kohteeksi ja lähes 60 sai tuomion laittoman taksiliikenteen harjoittamisesta. [15]
Usein kyse oli maahanmuuttajataustaisista kuskeista, joista jotkut kertoivat, etteivät he tienneet Uberin ajamisen ilman taksilupaa olevan lainvastaista, ja kokivat tulleensa yrityksen harhaanjohtamiksi. [15]
Kuljettajat joutuivat maksamaan sakkoja ja palauttamaan työstään saamansa palkkiot valtiolle. Yksittäiseltä kuljettajalta perittiin enimmillään lähes 40 000 euroa. [15]
Usein Uber pyrkii ohjaamaan viranomaisten huomion yhtiön maksamattomien veroje sijaan Uber-sovellusta käyttävien kuljettajien verotukseen[17]. Suomen oikeudenkäynneissä Uber ei ollut osapuolena, vaan syytteet kohdistuivat pelkästään kuljettajiin[15]. Kuljettajat olivat maksaneet Uberille kyytimaksuista 20 prosentin osuuden, jonka Uber sai pitää.[15] Saamansa rahat Uber tilittää verottomaan Bermudaan. [17]
.jpg)
Judd Cramerin ja Alan B. Kruegerin tutkimuksen mukaan Uber-kuljettaja käyttää kapasiteettiaan tehokkaammin kuin taksikuski: sekä työajasta että ajetuista kilometreistä suurempi osa tapahtuu asiakas kyydissä. Syitä ovat 1. teknologia kohdistaa asiakkaat ja kuljettajat toisilleen tehokkaammin, 2. suurempi mittakaava, 3. taksisääntelyn tuottama tehottomuus, 4. Uberin työvoimamalli on tehokas, 5. ruuhkahinnoittelu (surge pricing) tuottaa tehokkaamman asiakkaiden ja kuljettajien kohtaamisen.[18]
Uber lisää asiakkaiden valinnanvaraa ja tarjoaa kuljettajille joustavia ja riippumattomia töitä.[19] Käyttäjä voi älypuhelimestaan nähdä, milloin auto saapuu.[20]
Uberin on väitetty tekevän taksin saamisen helpommaksi köyhille ja haja-asutusalueille.[21] Sen on myös väitetty vähentävän ruuhkia esimerkiksi New Yorkissa, koska Uber-kuskien ei tarvitse taksien tavoin ajella ympäriinsä etsien asiakkaita vaan vain ottavat vastaan tilauksia.[22] Erään tutkimuksen mukaan Uberin tulo kaupunkiin vähensi rattijuopumuksia.[23]
Sekä kuski että asiakas voivat toisen aiemmin saaman palautteen perusteella valita, hyväksyvätkö kyydin, ja asiakas voidaan tarvittaessa tavoittaa jälkeenpäin. Tämä mahdollistaa turvallisemman ammatin ja turvallisemmat kyydit. Perinteisen taksin kuljettajista esimerkiksi Helsingissä alle 2 %[24] on naisia.
Uberin ruuhkahinnoittelu (surge pricing) saa kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan siten, että odotusaika on melkein aina alle viisi minuuttia. Taloudellista tehokkuutta ruuhkahinnoittelu lisää siten että hintojen nousu asiakkaiden lisääntyessä houkuttelee lisää kuskeja ajamaan ja kun kuskeja ei riitä kaikille, kyydit päätyvät niille asiakkaille, joiden tarve on suurin (suostuvat maksamaan korkeamman hinnan). Suurin osa hinnannoususta päätyy kuljettajille. Kun uudenvuoden aaton kysyntäpiikkiin tulleen teknologiavirheen vuoksi ruuhkahinnoittelu ei nostanut hintoja, kuskeja ei niin kiinnostanut lähteä ajamaan ja matalan hinnan vuoksi asiakkailla ei niin kiinnostanut etsiä Uberille vaihtoehtoisia kulkutapoja, joten odotusajat venyivät ja kuljetukset vähenivät dramaattisesti. Taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta tulos oli heikko. Muutama onnekas asiakas sai halvan kyydin, useimmat eivät mitään kyytiä.[25]
Monet kokevat ruuhkahinnoittelun epäoikeudenmukaiseksi, ja siksi Uber on kirjoittanut asiakkaille ohjeita, miten aikatauluttaa matkansa sen välttämiseksi. Uber myös esittää hinnat asiakkaalle ennen kyydin hyväksymistä. Myös hotelli- ja lentoyhtiöt hinnoittelevat dynaamisesti, mutta Uber eroaa näistä siinä, että sen hinnoittelu on läpinäkyvää.[26]
Taksialan etujärjestöt ja taksikuskit ovat vastustaneet Uberia käytännössä jokaisessa sen toimintamaassa ja järjestäneet Uberin vastaisia mielenosoituksia.[15]
Taksikuskit neljässä suuressa eurooppalaiskaupungissa järjestivät vuonna 2014 mielenosoituksia Uberia vastaan. Taksiyhtiöt ovat syyttäneet Uberia epäreilusta kilpailusta, sillä se välttää kalliit lisenssimaksut eikä noudata paikallisia lakeja. Uber menetti vuonna 2017 toimilupansa Lontoossa, mutta kielto kumottiin kesäkuussa 2018.[4]
New Yorkissa vuonna 2017 Uberin havaittiin laskuttaneen kuskeilta liikaa. Newyorkilainen tuomioistuin määräsi Uberin kohtelemaan kuskejaan palkollisinaan eikä itsenäisinä toimeksisaajina. Elokuussa 2018 Uberin uusia toimilupia rajoitettiin New Yorkissa.[4]
Suomen Taksiliiton mielestä Uber-kyydit ovat laitonta ja luvatonta liikennettä. Taksiliiton mukaan Uber-kyytien ajaminen vaatii liikenneluvan.[27] Uberin on myös kerrottu mahdollisesti lisäävän harmaata taloutta, sillä kyytejä tarjoavilta kuljettaja/yrittäjiltä ei edellytetä minkäänlaista todistusta siitä, että he hoitavat työnantaja- ja työntekijämaksunsa sekä muut valtiolle kuuluvat velvollisuutensa asianmukaisesti. [28]
Helsingin käräjäoikeus langetti 5. huhtikuuta 2016 tiettävästi Suomen ensimmäisen Uber-kuljettajan saaman tuomion luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta[29]. Tuomion suuruus oli 25 päiväsakkoa ja lisäksi kuljettajaa vaaditaan menettämään rikoksen tuottamana hyötynä 12 250 euroa valtiolle[29]. Muutaman päivän kuluttua Espoon käräjäoikeus antoi toiselle Uber-kuljetuksia ajaneelle miehelle 20 päiväsakon rangaistuksen ja määräsi rikoshyötynä maksettavaksi valtiolle 3 000 euroa[30]. Helsingin hovioikeus vahvisti 21. syyskuuta 2016 antamissan kahdessa tuomiossa kuljettajien syyllistyneen luvattomaan taksiliikenteen harjoittamiseen ja pystytti käräjäoikeuksien antamat tuomiot ennallaan[31][32]. Espoolainen Uber-kuljettaja haki tuomiolleen muutosta korkeimmasta oikeudesta, joka otti asian käsittelyyn nimenomaan rikoshyödyn menettämistä koskevan tuomiokohdan osalta.[33] Korkein oikeus antoi ratkaisunsa elokuussa 2017. Oikeus piti luvattomasta taksiliikenteen harjoittamisesta annetun sakkotuomion ennallaan, mutta vähensi valtiolle maksettavaksi tulevaa rikoshyödyn menettämiskorvausta 2 800 eurosta 2 100 euroon.[34]
Laajentuessaan Uber ohjasi voittonsa Bermudan ja muiden veroparatiisien kautta ja onnistui näin välttämään satojen miljoonien verot.[17]
Uberin Alankomaissa sijaitseva tytäryhtiö Uber BV pyörittää koko yhtiön maailmanlaajuista rahaliikennettä. Uber BV maksaa kuljettajille 80 prosenttia asiakkailta laskutetuista summista ja tilittää loput 20 prosenttia itselleen verottomaan Bermudaan. [17]
Useissa maissa Uber-kuskit ansaitsevat alle minimipalkan.[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
