From Wikipedia, the free encyclopedia
U-124 oli Saksan laivaston tyypin IXB sukellusvene toisessa maailmansodassa. Se teki yksitoista taistelupurjehdusta ja upotti 46 kauppa-alusta, yhteensä 219 862 rekisteritonnia ja kaksi sotalaivaa. Lisäksi se vaurioitti neljää alusta (30 067 grt). Purjehdusten aikana se oli kahdessa sukellusveneryhmässä. Britannian kuninkaallisen laivaston alukset upottivat veneen 2. huhtikuuta 1943 Portugalin rannikolla koko miehistön saadessa surmansa.
| U-124 | |
|---|---|
 Aluksen tunnuskuva |
|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | AG Weser, Bremen |
| Palveluskäyttöön | 11. kesäkuuta 1940 |
| Poistui palveluskäytöstä | huhtikuu 1943 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 051 t (pinnalla) 1 178 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 76,5 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 6,8 m (kokonaisleveys) |
| Syväys | 4,7 m |
| Koneteho |
4 400 hv (pinnalla) 1 000 hv (sukelluksissa) |
| Nopeus |
18,2 solmua (pinnalla) 7,3 solmua (sukelluksissa) |
| Toimintamatka |
22 200 km @10 solmua (pinnalla) 118 km@4 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 48-56 miestä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
10,5 cm SK C/32 -laivatykki, johon 110 ammusta 6 x 553 mm torpedoputkea, joihin 22 torpedoa |
Alus tilattiin 15. joulukuuta 1937 AG Weseriltä Bremenistä, missä köli laskettiin 11. elokuuta 1939 telakkanumerolla 956. Se laskettiin vesille 9. maaliskuuta 1940 ja otettiin palvelukseen kolme kuukautta myöhemmin 11. kesäkuuta ensimmäisenä komentajanaan Georg-Wilhelm Schulz.[1]
Alus oli palvelukseen oton jälkeen miehistön koulutuksessa 2. sukellusvenelaivueessa 11. kesäkuuta - 11. kesäkuuta 1940 ennen kuin se aloitti partiomatkat saman laivueen mukana.[1]
U-124 lähti 19. elokuuta 1940 Wilhelmshavenista ensimmäiselle partiomatkalleen. Se kulki Pohjanmeren yli sekä Färsaarten ja Shetlannin välistä edelleen Atlantille. Alus hyökkäsi 25. elokuuta kolmen saattueen HX65 aluksen - Stakesby, Harpalyce ja Firecrest -kimppuun Skotlannin luoteispuolella Lewisin saaren edustalla[2]. Välttääkseen saattuetta suojanneen korvetin HMS Godetian kahdentoista syvyyspommin sarjan alus sukelsi 90 metrin syvyyteen. Sukellusvene makasi tunnin pohjassa, jolloin korvetti kadotti sen, mutta pohjakiviin osuessa kolme neljästä keulatorpedoputkesta vaurioitui. Vaurioiden seurauksena alus sai määräyksen matkan lopun ainoastaan raportoida säätilaa merellä. Alus saapui Lorientiin Ranskan rannikolla 16. syyskuuta.[1][3]
Aluksen lähti 5. lokakuuta Lorientista toiselle partiomatkalleen, joka suuntautui kauemmas luoteeseen Skotlannin rannikosta. Sen ensimmäinen uhri oli Trevisa, joka upposi 16. lokakuuta 218 merimailia Rockallista länteen. Seuraavana päivänä Britannian kuninkaallisen laivaston River-luokan sukellusvene HMS Clyde laukaisi kolmen torpedon viuhkan tuloksetta ja U-124 ei edes havainnut sitä.[1][4]
Alus upotti vielä neljä alusta, joista Cubanon ja Sulacon 20. lokakuuta, Rutlandin 31. lokakuuta ja Empire Bisonin 1. marraskuuta. Se palasi Lorientiin 13. marraskuuta.[4]
Alus lähti 16. joulukuuta Lorientista kolmalle partiomatkalleen. Se matkallaan 6. tammikuuta 1941 Empire Thunderin Rockallista pohjoiskoilliseen. Alus palasi Lorientiin 22. tammikuuta 1941.[5]
Neljännellä partiomatkalla, jolle se lähti Lorientista 23. helmikuuta, alus upotti yksitoista alusta. Nardana, Hindpool, Tielbank ja Lahore upotettiin 8. maaliskuuta Kap Verdestä pohjoiseen. Lisäksi alus upotti seitsemän alusta Freetownista lounaaseen. Umona tuhoutui 30. maaliskuuta, Marlene 4. huhtikuuta, Portadoc 7. huhtikuuta ja Tweed vuorokautta myöhemmin. Alus upotti vielä Aegeonin 11. huhtikuuta, St. Helenan 12. huhtikuuta ja Corinthicin 13. huhtikuuta. Umonan tuhoutuessa sai surmansa 102 henkeä. Se palasi Lorientiin 1. toukokuuta.[6]
Alus lähti 10. heinäkuuta Lorientista viidennelle tuloksettomalle partiomatkalleen Keski-Atlantille Gibraltarin lounaispuolelle, jossa se liittyi ryhmä Südiin 22. heinäkuuta. Alus erkani ryhmästä 5. elokuuta ja se palasi Lorientiin 25. elokuuta.[7] Aluksen kapteeni Schulz luovutti 8. syyskuuta 1941 aluksen päällikkyyden Johann Mohrille. [1]
Lorientista 16. syyskuuta alkaneella kuudennella partiomatkallaan alus upotti kaikkiaan kuusi alusta. Se upotti 20. syyskuuta Azorien pohjoiskoilliseen saattueesta OG-74 Baltallinin ja Empire Moatin. Lisäksi 25. syyskuuta upposi Empire Stream. Seuraavana päivänä upposi lähellä Azoreita vielä kolme alusta: Petrel, Cortes ja Siremalm. Alus palasi 1. lokakuuta Lorientiin.[8]
Alus lähti seitsemännelle matkalleen Lorientista 30. lokakuuta. Se havaitsi 24. marraskuuta risteilijä HMS Dunedinin, joka oli etsimässä Saksan laivaston kaapparia Atlantista sekä tukilaiva Pythonia. Kaksi sukellusveneen laukaisemaa torpedoa osui upottaen risteilijän 17 minuutissa, jolloin 419 miehistönjäsentä sai surmansa.[9]
Vene jatkoi purjehdustaan Etelä-Atlantilla upottaen 3. joulukuuta US Sagadahocin, joka oli samalla neljäs ja viimeinen sukellusveneen upottama puolueettoman maan alus. Alus palasi Lorientiin 29. joulukuuta.[9]
Alus määrättiin operaatio Paukenschlagin jälkeen uudelle toiminta-alueelle Yhdysvaltain itärannikolle. Se lähti kahdeksannelle partiomatkalleen Lorientista 21. helmikuuta 1942. Alus upotti 14. maaliskuuta ensimmäisen aluksen British Resourcen noin 370 kilometriä Bermudalta pohjoiseen jo ennen saapumistaan toiminta-alueelleen. Maaliskuun aikana vene upotti seitsemän alusta ja vaurioitti lisäksi kahta. Alus palasi Lorientiin 10. huhtikuuta.[10]
Alus aloitti yhdeksännen matkansa 4. toukokuuta 1942 osana ryhmä Hechtiä, joka operoi Keski-Atlantilla. Se upotti 12. toukokuuta saattueesta ONS-100 neljä alusta. 9. kesäkuuta U-124 upotti Vapaan Ranskan laivaston korvetin Mimosan ja se upotti vielä kaksi alusta ennen paluutaan Lorientiin 26. kesäkuuta.[11]
Alus lähti 25. marraskuuta Lorientista jälleen uudelle toiminta-alueelle Etelä-Amerikan rannikolle. Se upotti 28. joulukuuta 80 kilometriä Port of Spainistä itään Trewlorasin. Vene joutui 1. tammikuuta 1943 Yhdysvaltain laivaston 53. partiolaivueen (VP-53) Catalina-lentoveneen hyökkäyksen kohteeksi, mutta alus selvisi vaurioitta lentokoneen pudottamista kahdesta syvyyspommista. Ennen paluuta alus upotti vielä neljä alusta. Broad Arrow, Birmingham City ja Minotaur tapasivat kohtalonsa 9. tammikuuta. Alus palasi Lorientiin 13. helmikuuta 1943.[12]
U-124 lähti 27. maaliskuuta 1943 viimeiselle matkalleen Lorientista. Se oli juuri ylittänyt Biskajanlahden, kun se joutui 2. huhtikuuta Britannian kuninkaallisen laivaston HMS Stonecropin ja HMS Black Swanin maaliksi Portugalin rannikolla Oporton länsipuolella. Sukellusvene tuhoutui vieden mukanaan koko 53 hengen miehistönsä.[13]
Sukellusvene upotti 48 ja vaurioitti neljää alusta[14]:
| Pvm | Alus | Kansallisuus | Uppouma (GRT) | Saattue |
|---|---|---|---|---|
| 25. elokuuta 1940 | Stakesby (vaurioitunut) |  |
3 900 | HX-65A |
| 25. elokuuta 1940 | Harpalyce | |
5 169 | HX-65A |
| 25. elokuuta 1940 | Fircrest | |
5 394 | HX-65A |
| 16. lokakuuta 1940 | Trevisa | Kanada | 1 813 | SC-7 |
| 20. lokakuuta 1940 | Cubano | Norja | 5 810 | OB-229 |
| 20. lokakuuta 1940 | Sulaco | |
5 389 | OB-229 |
| 31. lokakuuta 1940 | Rutland | |
1 437 | HX-82 |
| 1. marraskuuta 1940 | Empire Bison | |
5 612 | HX-82 |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
