Tynnelsö
Mälarenin saari Strängnäsin kunnassa Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Mälarenin saari Strängnäsin kunnassa Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Tynnelsön saari on Mälarenin saari Ruotsissa Strängnäsin kunnassa, joka sijaitsee Södermanlandin läänissä. Kuuluisin kohde saarella on Tynnelsön linna, joka kuului koko saaren omistajalle. Linna on nykyään valtion omistuksessa ja saaren maat on yksityistetty. Selaöniltä kulkee saarelle yksityisomistuksessa oleva lossi, jonka lossilaituri sijaitsee Tynnelsönin itärannalla.[1][lower-alpha 1][lower-alpha 2]
Tynnelsön linna ja sen takana siintävä Norrviken.
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Korkein kohta | |
| Pinta-ala |
2,75 km² [lower-alpha 1] |
| Asukasluku |
alle 10 [lower-alpha 1] |
|---|
Tynnelsö on 3,4 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 725 hehtaaria eli 2,75 neliökilometriä. Saarella sijaitsevan Tynnelsön linnan tontti on erotettu muista saaren maista ja kuuluu rakennuksineen valtiolle. Saaren viljelymaat ovat olleet aina viljelyssä ja nykyinen toimija asuu saarella linnan lähellä.[1][lower-alpha 1][lower-alpha 2]
Tynnelsö sijaitsee Mälarenin länsiosassa Strängnäsin saariston eteläosassa noin viisi kilometriä kaupungista Segeröfjärdenissä. Segeröfjärden kuuluu Tosterönin ja Selaönin väliin jäävään salmeen, jonka pohjoispuolista selkää kutsutaan Tynnelöfjärdeniksi ja aivan pohjoisinta selkää Morraröfjärdeniksi. Etäisyys Selaöniin 200–900 metriä ja Tosteröhön 700–900 metriä. Tynnelsön kaakkoispuolella sijaitsee pieni Långskär ja Hästholmen. Näiden eteläpuolella on Askholmen, jossa sijaitsee Strängnäsin purjehdusseura (Strängnäs Segelsällskap) [2]. Tynnelsön lounaispuolella sijaitsee pitkänomainen harjusaari Stora Rullingen, joka on 1,8 kilometriä pitkä. Se seuralaisia ovat Stora Trollskär ja Lilla Trollskär. Tynnelsön luoteispuolella ovat matalat Svalbona ja pienet Trestenar. Selaönin rannassa sijaitsee yksinäinen Välaskär.[1][3]
Linnan paikalla sijainnut maatila on keskiaikaista perua. Kerrotaan, että Kustaa Vaasa vietti kesiään täällä. Kaarle IX korjautti matalan talon ja korotti siitä renessanssityylisen linnan 1500-luvun ja 1600-luvun vaihteessa. Vaikka linna on suuri, on se ollut asumattomana 1700-luvulta asti. Erikoista on, että linnan nykyinen ulkoasu on peräisin 1800-luvulta ja viimeinen lisärakennus tehtiin 1820-luvulla. Vuodesta 1940 kuului linna Vitterhetsakademialle, joka luovutti sen vuodesta 2015 alkaen valtiolle. Linna on suljettu odottamaan tulevaa peruskorjausta.[4][lower-alpha 2]
Saaren luoteispäässä sijaitsee Prästholmenin luonnonsuojelualue (Tynnelsö Prästholmens naturreservat, 67 ha) ja kaakkoispäässä sijaitsee Djurgårdin suojelualue (Tynnelsö Djurgårds naturreservat, 30 ha). Suojelualueet sisältävät erilaisia biotyyppejä, mutta yhteistä on jalot lehtipuumetsiköt, lehtipuutiheiköt ja puistomaiset hakamaat. Hakamaita on pidetty auki laiduntamalla ja hakkaamalla niitä. Avoimuutta ylläpidetään nykyäänkin laiduntamalla niillä eläimiä. Siellä täällä kasvaa ikivanhoja tammipuita, joiden rungon paksuus hakee vertaansa. Tammien rungoilla viihtyy monet harvinaiset jäkälät, sammalet ja sienet. Saaren vuorijalavaa vaivaa laajalle levinnyt hollanninjalavatauti, jonka seurauksena monet jalavat kuivivat pystyyn. Luoteispäässä Prästholmenilla ja laguunin ympäristössä kasvaa koskematon tammimetsä. Rantametsissä on tervaleppä yleisin puulaji. Metsä on yli satavuotias, mutta eräät yksilöt ovat huomattavasti paljon vanhempia.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
