Tutkimusongelma on tietyssä tutkimuksessa vastattavaksi asetettu ja otettu, tutkimuksen aiheesta jonkin näkökulman kannalta tarkoituksenmukaisesti rajattu käsiteltävä kokonaisuus, josta tuotetaan tietoa. Tieteellisessä tutkimuksessa on toivottavaa, että tuotettu tieto olisi uutta.[1] Tutkimusongelma voi olla luonteeltaan kuvaileva tai kysymyksen muotoinen tai se voi esittää hypoteesin, jota tutkimuksessa testataan.[2] Siitä käytetään myös hieman eri näkökohtia painottavia nimityksiä tutkimuskysymys[3] ja tutkimustehtävä. Tarkasti rajattu tutkimusongelma voidaan käsittää suppeammaksi kuin yleisemmin määritelty tutkimustehtävä[4]. Kaikki eivät käytä mitään mainituista käsitteistä. Esimerkiksi Jari Metsämuuronen käyttää laadullisen tutkimuksen kohdetta kuvatessaan käsitettä tutkimusaihe. Tutkimusaihetta lähestytään tietyn metodologian kautta.[5]
Tutkimusta tai sitä koskevaa suunnitelmaa raportoitaessa tutkimusongelma esitellään yleensä johdannossa. Johdanto antaa lukijalle tarpeelliset tiedot tutkimusongelman taustasta ja keskeisistä ominaisuuksista.[6]
Opinnäytetöiden ohjauksessa ja tutkimusoppaissa korostetaan usein voimakkaasti tutkimusongelman tarkoituksenmukaista rajaamista. Osittain kysymys on työn aikatauluttamisesta ja muusta resurssien hallinnasta. Toisaalta kyse voi olla myös sen arvioimisesta, millaisen kokonaisuuden aloitteleva tutkija (opiskelija) kykenee hallitsemaan ja mielekkäästi käsittelemään.[7]Rajaaminen voi auttaa omakohtaisesti kiinnostavan ja hallittavan näkökulman löytämistä.[8] Rajaus on selkeästi ilmaistava tutkimuksesta kirjoitettaessa.[1]Joskus rajaaminen voi ylikorostua.[9]
Tutkimusongelman asettaminen tietyllä tavalla merkitsee yleensä sitoutumista johonkin tutkimuksen paradigmaan. Tutkija ottaa tällöin huomioon tietyt oletukset tutkimuksen metodologiasta, tiedosta ja ihmisyydestä, viime kädessä olevaisen todellisuuden luonteesta, ontologiasta.[10][11] Tutkimusongelman muotoilu voi paikantaa tutkimuksen myös useiden kilpailevien paradigmojen keskelle.[12]
Kehittävässä työntutkimuksessa, joka on interventionistinen eli muutokseen tähtäävä sekä useita menetelmällisiä lähestymistapoja tarpeen mukaan yhdistelevä tutkimusote, tutkimusongelma määritellään dynaamisemmin, esimerkiksi "tavoitteisina ja avoimina" työhypoteeseina, joita muokataan kun nykyistä toimintaa analysoidaan ja siihen suunnitellaan muutoksia eli interventioita. Lähestymistavassa korostetaan, että työhypoteesit konkretisoituvat prosessin edetessä. Työhypoteesi voi konkretisoitua esimerkiksi uusina työvälineinä ja niiden käyttötapojen kehittelynä.[13]
Toimintatutkimus voi tarkoittaa kehittämisprojektia, jonka kohteena on esimerkiksi oman työn kehittäminen. Tällöin tutkimusongelmaa ei kiinnitetä tutkimuksen alussa, vaan se ilmenee tarkentuvina kysymyksinä siitä, mitä työnsä elementtejä tutkija haluaa parantaa, miksi ja millä tavoin. Kehittäminen tapahtuu järjestämällä interventioita eli muuttamalla tutkimuksen kohdetta. Tärkeä kokonaisuuden osa on sen kuvaaminen, miten tutkija toteuttaa toiminnan ja reflektion yhdistävät kehityskierrokset sekä tiedonkeruun ja analyysin niiden kuluessa. Yksilötason ohella toimintatutkimus voi käsittää laajemman kokonaisuuden, ryhmän tai kokonaisen toimintaansa tutkivan ja kehittävän työyhteisön.[14][15]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
