vuosittainen musiikkifestivaali Turussa From Wikipedia, the free encyclopedia
Turun musiikkijuhlat on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkifestivaali. Festivaalin perustajana oli vuonna 1960 Turun Soitannollinen Seura. Kaupunkifestivaali tarjoaa yleisölleen muun muassa suuria orkesterikonsertteja, kamarimusiikkia, resitaaleja, jazzia, ulkoilmatapahtumia ja konsertteja lapsille. Juhlilla esiintyy vuosittain niin kotimaisia kuin ulkomaisia taiteilijoita.[1]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vuonna 2024 Turun musiikkijuhlien residenssitaiteilijana toimii Aliisa Neige Barrière. Vuodesta 2025 eteenpäin taiteellisena johtajana toimii muusikko ja säveltäjä Lauri Porra[2]. Vuodet 2019-2022 taiteellisena johtajana toimi kapellimestari Klaus Mäkelä.[3] Aikaisempia taiteellisia johtajia ovat olleet mm. Ville Matvejeff, Topi Lehtipuu, Olli Mustonen ja Martti Rousi. Turun musiikkijuhlien toimitusjohtajana on vuodesta 2012 saakka toiminut Liisa Ketomäki. Myynti- ja markkinointipäälliköksi nimitettiin vuoden 2022 helmikuussa Eveliina Salminen ja tuotantopäälliköksi saman vuoden kesäkuussa Maaria Toskala. Turun musiikkijuhlien konserttipaikkoina ovat Turun alueen konserttisalit, kirkot ja muut tilat, muun muassa Turun konserttitalo, Akatemiatalo, Turun tuomiokirkko, Mikaelinkirkko, Sigyn-sali, Turun linna, Turun VPK:n talo talo, Ruissalon Telakka sekä Sibelius-museo. Elokuun juhlaviikot toimivat edelleen musiikkijuhlien kohokohtana, mutta vuodesta 2022 eteenpäin Turun musiikkijuhlat järjestää konsertteja ympärivuotisesti.
Turun Soitannollisen Seuran aktiivisten jäsenten piirissä nousi 50-luvun lopulla idea musiikkijuhlien järjestämisestä. Musiikkijuhlien puolesta työtä tekivät Päivö Saarilahti, John Rosas, Olavi Sarmio ja Gottfrid Gräsbeck, ja ylimääräisessä kokouksessaan maaliskuussa 1960 Soitannollinen Seura päätti toteuttaa Turun musiikkijuhlat vielä samana kesänä.
Turun Soitannollisen Seuran järjestämänä musiikkijuhlat löysi heti ensimmäisten toimintavuosiensa aikana toimintakonseptin. Juhla järjestettiin alkukesästä (kesäkuun alussa tai toukokuussa) Sibelius-viikkojen kanssa päällekkäisyyttä välttäen. Ohjelmassa oli orkesterikonsertteja sekä Turun oman kaupunginorkesterin että vierailevien orkestereiden ja kapellimestareiden johdolla, nimekkäät solistit, Akatemiatalon ja Turun linnan kamarimusiikkikonsertit, muutama ulkomainen vieraileva taiteilija ja silloin tällöin pohjoismainen oopperavierailu. Turkulaisten muusikoiden osuus ohjelmassa oli vahva.
1960-luvun nimekkäimpinä esiintyjiä olivat Leningradin filharmoninen orkesteri Jevgeni Mravinskin johdolla, Igor Oistrah, Sergiu Celibidache Ruotsin radion sinfoniaorkesterin johtajana, Eric Ericson Tukholman kamarikuoron johtajana, Pentti Koskimies, Tom Krause, Matti Lehtinen, Paavo Berglund, Jorma Panula, Liisa Pohjola, Tuomas Haapanen, Erkki Rautio, Arto Noras ja Eero Heinonen.
Vuoden 1963 juhlilla tehtiin uusi aluevaltaus Göteborgin oopperan vieraillessa Turun kaupunginteatterissa Mozartin Così fan tutte -oopperaesityksellään ja tämän jälkeen oopperoita kuultiin 60-luvulla lähes jokaisena vuonna – Paisiellon Sevillan Parturi esitettiin Åbo Svenska Teaterilla vuosina 1966 ja 1968 ensin Drottningholmin oopperan ja sitten Aarhusin Den Jydske Operan vierailuesityksinä. Vuonna 1969 oopperavierailun teki Suomen Kansallisooppera esittäessään kaupunginteatterissa Karl Amadeus Hartmannin oopperan Simplicius Simplicissimus. Kapellimestarina oli Ulf Söderblom, nimiroolissa lauloi Tamara Lund ja ensiesiintymisensä Turun musiikkijuhlilla teki Kapteenin roolin laulanut nuori basso Matti Salminen.
1970-luvun alussa Turun musiikkijuhlien toiminnassa alkoi muutosvaihe, kun kaupungin rooli juhlien järjestämisessä lisääntyi. Suunnitteluun tuli mukaan aiempaa useampia näkemyksiä ja juhlien luonne muuttuikin selvästi 1970-luvulla.
Musiikkijuhlien ajankohta siirrettiin elokuulle, missä se on siitä asti pysynyt. Suurimpana muutoksena oli Ruisrockin aloittaminen. Turun musiikkijuhlat järjesti Ruisrock-festivaalin vuosina 1970–2000.
Myös Turun musiikkijuhlat koki sisällöllisiä muutoksia, ja länsimaiseen taidemusiikkiin keskittyneiden konserttien lisäksi ohjelmaa laajennettiin käsittämään jazzia, kansanmusiikkia, lasten-, ulkoilma- ja ilmaiskonsertteja. Konserttien ja tapahtumien määrä kasvoi toiminnan lisääntyessä.
Ulkomaisista nimistä 70-luvulla esiintyi mm. Elisabeth Schwarzkopf ja Robert Levin, Emil Gilels, Claudio Arrau, Grigori Sokolov, Rodion Shtshedrin ja Håkan Hagegård. Suomalaisia muusikoita edustivat mm. Jorma Hynninen, Ralf Gothóni, Seppo Kimanen, Leif Segerstam, Jaakko Ryhänen ja Walton Grönroos.
Vuonna 1973 kuultiin ensimmäistä kertaa turkulaisin voimin esitettynä oopperaa musiikkijuhlilla. Mozartin Don Giovannin esityksen oli ohjannut Ralf Långbacka, Turun kaupunginorkesteria ja Turun oopperayhdistyksen kuoroa johti Juhani Numminen. Oopperan esityspaikka oli juhlille uusi, Turun linnan piha, josta erityisesti 1990-luvulta lähtien on muodostunut musiikkijuhlien musiikkiteatteriesitysten vakiopaikka. Ooppera uusittiin likimain samoin voimin seuraavana vuonna.
Vanha musiikki on ollut musiikkijuhlilla alusta saakka osana ohjelmaa, mutta erityisesti 80-luvulla vanhan musiikin painotus vahvistui. Vanhan musiikin huippunimiä olivat mm. Jordi Savall, Gustav Leonhardt, Musica Antiqua Köln, Tallis Scholars, Sequentia, Monica Huggett, The Hilliard Ensemble, Hortus Musicus, Ton Koopman, Christopher Hogwood, Harry Christophers, Taverner Consort ja King’s Consort.
1980-luvulla Turun musiikkijuhlilla esiintyivät muun muassa Emil Gilels, Gidon Kremer, Bella Davidovich, Dmitri Sitkovetsky, Ann-Sophie Mutter, Peter Schreier, Heinrich Schiff, Olli Mustonen ja Lindsay-kvartetti.
Turun Soitannollisen Seuran jälkeen Turun kaupunki järjesti Turun musiikkijuhlia vuosina 1972-1989. Turun musiikkijuhlasäätiö perustettiin vuonna 1989, ja ensimmäiset säätiön järjestämät juhlat pidettiin vuonna 1990. Säätiö valitsi taiteelliseksi johtajaksi Olli Mustosen, joka toimi tehtävässään kolmilla juhlilla vuosina 1990-1992.
Säätiön tuoma itsenäinen organisaatio antoi Olli Mustoselle hyvät lähtökohdat toteuttaa taiteellisia visioitaan. Mustonen laittoi itsensä likoon musiikkijuhlien puolesta niin konserttien suunnittelussa kuin toteuttamisessa.
Vuoden 1990 juhlien esiintyjäkaartiin kuuluivat Esa-Pekka Salonen Lontoon Philharmonia-orkesterin kapellimestarina, sellisti Steven Isserlis kamarimuusikkona ja Helsingin kaupunginorkesterin solistina, sopraano Barbara Hendricks pianistinaan Staffan Scheja, Philippe Herreweghe La Chapelle Royalen johtajana ja säveltäjävieraana John Tavener.
Vuonna 1991 esiintyivät Gustav Leonhardt, Roger Norrington, Ton Koopman, Melvyn Tan, Murray Perahia, Grigori Sokolov, Steven Isserlis, Timo Korhonen, Gidon Kremer, Oleg Maisenberg, Thomas Zehetmair ja Joshua Bell.
Mustosen johtajakauden viimeisillä juhlilla 1992 Camerata Academica Salzburg piti kaksi konserttia legendaarisen kapellimestarinsa Sandor Véghin johdolla. Kansainvälisistä huippunimistä mukana olivat mm. pianisti András Schiff sekä sellisti ja kapellimestari Heinrich Schiff.
Mustosen kolmen vuoden jälkeen vuonna 1993 taiteellisena johtajana aloitti Martti Rousi, joka hoiti tehtävää aina vuoden 2009 juhliin saakka. Rousi toi musiikkijuhlille uusia tuulia. Musiikin ja muiden taiteiden yhteys tuli esille jokavuotisissa musiikkiteatteriesityksissä. Iloista festivaalihenkeä nostattivat VPK-talon iltamat. Vuonna 1993 alkoivat myös musiikkijuhlien mestarikurssit.
Turun linnan musiikkiteatteriesitykset aloitti vuosina 1993-1994 Yön harlekiinit, tekijöinä mm. Erik Söderblom, Tiina Lindfors, Tanssiteatteri ERI, Kuudennen kerroksen orkesteri ja Anu Komsi. Vuosina 1995 ja 1996 Turun linnassa esitettiin Charpentierin Les Arts Florissants. Vastavalmistunut Sigyn-sali oli näyttämönä 1995, kun Tanssiteatteri ERI, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Juhani Lagerspetz ja Camilla Nylund kantaesittivät Mikko Heiniön pianokonserton ja tanssiteoksen yhdistelmän Hermes. Vuosina 1997 ja 1998 esitettiin ohjaaja Erik Söderblomin ja kapellimestari Sakari Oramon johdolla Mozartin musiikista rakennettu ooppera Sulhaset koetuksella. Vuosina 1999 ja 2000 nähtiin Linnan eri tiloissa kiertävä Turun linnan rakastavaiset, jonka ohjaaja oli Michael Baran ja musiikista vastasi Juhani Nuorvala.
Uudistuksien lisäksi Rousi myös vaali Turun musiikkijuhlien perinnettä. Yleisöä ihastuttivat edelleen ulkomaiset huippuvieraat sekä kotimaisten taiteilijoiden parhaimmisto: Svjatoslav Richter, Yefim Bronfman, Yehudi Menuhin, Esa-Pekka Salonen, Karita Mattila, Gustav Leonhardt, Grigori Sokolov, Vladimir Ashkenazy, Lang Lang, Bella Davidovich, Mihail Plentjov, Natalia Gutman, Pietarin filharmonisen orkesterin ja Juri Temirkanov.
Suomalaiset orkesterit ovat vierailleet musiikkijuhlilla aivan sen alkuvuosista alkaen ja 1990-luvulla näiden vierailujen määrä lisääntyi huomattavasti. Turun oman orkesterin lisäksi juhlilla on esiintynyt mm. Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Sinfonia Lahti, Tampere Filharmonia ja Suomen kansallisoopperan orkesteri. Kapellimestareina ovat olleet mm. Paavo Berglund, Sakari Oramo, Jukka-Pekka Saraste, Leif Segerstam, Juha Kangas, Osmo Vänskä, Okko Kamu, Tuomas Ollila, John Storgårds ja Olli Mustonen.
2000-luvun alussa konserttien musiikkityylien kirjo laajeni kahden nimikkosarjan myötä. Jaakko Salovaara- ja Severi Pyysalo -sarjat toivat musiikkijuhlille mm. Apocalyptican, Rinneradion, Kimmo Pohjosen ja Jukka Perkon.
Lopullinen varmistus siitä, että Turusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011, saatiin Brysselistä vuonna 2007. Hakuprosessin aikana turkulaiset pyrkivät näyttämään osaamistaan ja Turun potentiaalia. Eräs suurisuuntaisimmista produktioista oli Turun filharmonisen orkesterin tuottama Lentävän hollantilaisen esitys Forum Marinumin edustalla vuoden 2005 musiikkijuhlien aikaan. Paikan sopivuus konserttikäyttöön oli todettu jo vuoden 2002 musiikkijuhlien Suomen joutsen 100 vuotta -juhlakonsertissa ja vuonna 2004 juhlille Turun filharmonisen orkesterin tuottamassa Verdin Requiemin esityksessä. Matti Salmisen bassoa kuultiin näissä molemmissa konserteissa ja luonnollisesti myös Lentävän hollantilaisen Dalandina. Valeri Gergijevin johtama Mariinski-teatterin orkesteri esiintyi juhlilla vuosina 2004 ja 2009.
Turun musiikkijuhlat toimii myös elokuisen festivaalin ulkopuolisten tapahtumien järjestäjänä. Markku Luolajan-Mikkolan Gambaa!-sarjan konsertteja pidettiin Turussa vuosina 2003-2004. Turun musiikkijuhlat kokosi kaupungin musiikkitoimijat – Turun kaupunginorkesterin, konservatorion ja musiikkiakatemian sekä Turku Ensemblen ja yliopistojen musiikkitieteen laitokset – järjestämään uuteen musiikkiin keskittyneitä Aboa Musica -festivaaleja. Aboa Musican säveltäjävieraina olivat vuonna 2001 Aulis Sallinen ja Kaija Saariaho, 2002 Magnus Lindberg ja Judith Weir, 2003 Onute Narbutaite ja Einojuhani Rautavaara, 2004 Jouni Kaipainen ja Sofia Gubaidulina sekä vuonna 2006 Unsuk Chin ja Kalevi Aho.
Turun musiikkijuhlat on tuottanut Åbo Svenska Teaterin ja Turun filharmonisen orkesterin kanssa vuonna 2009 Mozartin Cosi fan tutte -oopperan.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
