Theodor Decker

Aleksander (Alexander) Theodor Decker (1. joulukuuta 1838 Helsinki – 3. huhtikuuta 1899 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat raatimies, kauppias Johan Alexander Decker (1802–1856) ja Therèse Johanna Sofia Weckman (1818–1903).^[1] Theodor Deckerin sisar oli laulajatar Therèse Hahl.

Theodor Decker

Aleksanterin kirkko Tampereella

Decker opiskeli arkkitehdiksi Tukholman taideakatemiassa vuosina 1858–1863. Ennen opintojaan Decker oli ehtinyt olla arkkitehtioppilaana sekä intendentin konttorissa että Turun lääninarkkitehdin Georg Theodor von Chiewitzin luona.^[2]

Opintojensa jälkeen 1865 Decker nimitettiin Turkuun vt. lääninarkkitehdiksi. Hän jatkoi yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa vuoteen 1875, jolloin hän erosi ja työskenteli jonkin aikaa yksityisenä arkkitehtina. Hän oli mm. osakkaana Theodor Höijerin ja Frans Sjöströmin Suomen ensimmäisessä yksityisessä arkkitehtitoimistossa.^[3] Decker palasi ylihallituksen arkkitehdiksi vuonna 1883.

Theodor Deckerin suunnittelemia rakennuksia

• Haminan Varuskuntakerho (Haminan Upseerikerho), alun perin Haminan kadettikoulun johtajan asunto, Hamina – 1863^[4]
• Leivonmäen kirkko – 1873 (paloi 1958)^[5]
• Kivijärven kirkko Jaakko Kuorikosken suunnitelmien pohjalta – 1874^[6]
• Aino Acktén huvila, Laajasalo, Helsinki – 1877
• Östersundomin kartanon päärakennus – 1878^[7]
• Aleksanterin kirkko, Tampere – 1881^[8]
• Entinen Suomen Pankin talo, Torikatu 10, Oulu – 1883^[9]
• Kalliolinnantie 7, Helsinki – 1883
• Sipoon uusi kirkko – 1885
• Turun Lääninvankila L. I. Lindqvistin kanssa – 1885–1890^[10]
• Liljendalin kirkko – 1886
• Savonlinnan vanha lyseo, Olavinkatu 25, 1888.
• Kuopion lääninvankilan laajennus- ja muutostyöt L. I. Lindqvistin kanssa – 1889^[11]
• Joensuun taidemuseo – 1894^[12]
• Kleinehin huvila, Itäinen Puistotie 7, Helsinki, laajennus ja korotus yhdessä Jean Wiikin kanssa, myöhempiä muutoksia tehnyt Birger Federley
• Forssan teollisuusalueen vanhoista rakennuksista suuri osa^[13]
• Mariankatu 5, Helsinki, korotus ja ulkonäkö^[14]
• Helsingin ruotsalainen reaalilyseo (nyk. Sibelius-lukio), Liisankatu 13^[15]
• Tullisaaren ulkoilupuiston vaalea rakennus^[16]
• Korkeasaari, laiturin odotushuone ja pesutupa

Lähteet

1. Autio, Veli-Matti: DECKER Alexander Theodor 17485 Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Viitattu 26.2.2023.
2. Puranen, Irja: Suomen rakennushallinto 1811–1961. Matrikkeli, s. 477. Rakennushallitus, 1967.
3. Halila, Aimo; Gripenberg, Ole; Järventaus, Esko: Suomen rakennushallinto 1811-1961, s. 359. Rakennushallitus, 1967.
4. Historia Haminan Varuskuntakerho. Arkistoitu 20.4.2016. Viitattu 1.4.2016.
5. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 376. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
6. Finnica.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
7. Rky
8. Vehkaniemi, Anneli: Tampere architectural map guide Tamsafa. Viitattu 17. marraskuuta 2007.^{[vanhentunut linkki]}
9. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo Museovirasto. Viitattu 17. marraskuuta 2007.
10. Utu.fi kulttuurientutkimus^{[vanhentunut linkki]}
11. Kuopio.fi^{[vanhentunut linkki]}
12. Joensuun taidemuseo. Sijainti ja toiminta 28.11.2006. Joensuun kaupunki. Arkistoitu 11.5.2012. Viitattu 17. marraskuuta 2007.
13. Rakennusperintö (Arkistoitu – Internet Archive)
14. HS (Arkistoitu – Internet Archive)
15. HS (Arkistoitu – Internet Archive)
16. Hel.fi

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theodor Decker Wikimedia Commonsissa

Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.