From Wikipedia, the free encyclopedia
The Boston Globe on Bostonin ja Uuden-Englannin laajalevikkisin päivittäin ilmestyvä sanomalehti. The New York Times Companyn omistaman lehden paikallinen pääkilpailija on tabloidi Boston Herald[2].
| The Boston Globe | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Kustantaja | The New York Times Company |
| ISSN | ISSN 0743-1791 |
| Levikki |
382 503 (arki) 562 273 (su) [1] |
| Perustettu | 1872 |
| Päätoimittaja | Martin Baron |
| Kotikunta | Boston |
| Kotimaa | Yhdysvallat |
| Sivukoko | broadsheet |
| Ilmestymistiheys | päivittäin |
| Kieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| OCLC | |
| www.boston.com | |
The Boston Globen perustivat kuusi bostonilaista liikemiestä 4. maaliskuuta 1872. He sijoittivat lehteen yhteensä 150 000 dollaria. Päivittäisenä aamulehtenä toimintansa aloittanut julkaisu ilmestyi ensimmäisen kerran sunnuntaina 1877. Vuonna 1878 se lanseerasi The Boston Evening Globe -nimisen iltapäivänumeron, joka lakkautettiin 1979.[3]
The Globe oli yksityinen yhtiö vuoteen 1973 saakka, jolloin se muuttui julkiseksi ja nimeksi tuli Affiliated Publications. Yhtiön hallinnointia jatkoivat Charles H. Taylorin jälkeläiset. Vuonna 1993 The New York Times Company osti Affiliated Publicationsin. Jordanin ja Taylorin perheet saivat vastineeksi huomattavan määrän Times Companyn osakkeita, mutta viimeisetkin Taylorin perheen jäsenet lähtivät yhtiön johtoportaasta vuoteen 2001 mennessä.
Afroamerikkalainen kolumnisti Patricia Smith pakotettiin eroamaan 1998 sen jälkeen, kun oli selvinnyt, että hän oli väärentänyt ihmisiä ja lausuntoja useisiin kirjoituksiinsa.[4] Tämä herätti kysymyksiä Globen kaksoisstandardeista, sillä valkoihoista Mike Barniclea oli aikaisemmin syytetty samasta rikkeestä ilman rangaistusta. Saman vuoden elokuussa selvisi, että Barnicle oli kopioinut kolumniinsa aineistoa George Carlinin kirjasta Brain Droppings. Tämän takia hänet pidätettiin virantoimituksesta ja hänen aiemmat kolumninsa käytiin läpi. Tarkastuksen yhteydessä Globen toimittajat huomasivat, että Barnicle oli väärentänyt tarinan kahdesta syöpäpotilaasta, ja niinpä myös Barnicle pakotettiin eroamaan.[5][6]
The Boston Globen reportterit olivat merkittävässä roolissa Katolisen kirkon seksuaalisten hyväksikäyttötapausten aiheuttaman skandaalin paljastamisessa 2001–2003. Lehden paljastukset koskivat erityisesti Massachusettsin kirkkoja. Toimittajat saivat työstään Pulitzer-palkinnon, yhden lukuisista, jotka lehti on historiansa aikana vastaanottanut merkittävän tutkivan journalisminsa ansiosta.
Keväällä 2005 Globe veti takaisin jutun, joka kuvaili Nova Scotian Halifaxin lähellä 12. huhtikuuta 2005 käydyn hyljejahdin tapahtumia. Aiemmin New York Timesin henkilökuntaan kuuluneen freelancer Barbara Stewartin kirjoittama artikkeli kertoi jahtiin osallistuneiden alusten lukumäärän ja kuvaili yksityiskohtaisesti hylkeiden tappamista sekä siitä seuranneita protesteja. Todellisuudessa sääolosuhteet olivat kuitenkin viivästyttäneet jahtia, eikä sitä ollut ehditty edes aloittaa tarinan arkistoimispäivänä, joten yksityiskohdat paljastuivat tekaistuiksi.[7]
Charlie Savage, jonka katsauksista presidentti George W. Bushin tapaan käyttää presidentin lausuntoja tuli valtakunnallisten uutisten aihe, voitti kansallisen tiedottamisen Pulitzer-palkinnon 2007.[8]
Elokuussa 2013 The New York Times Company ilmoitti, että se on alustavasti sopinut myyvänsä The Boston Globe -lehden John W Henrylle, joka on tunnettu muun muassa Boston Red Sox -baseball-joukkueen ja Liverpool FC -jalkapallojoukkueen omistajana. The New York Times Company maksoi lehdestä vuonna 1993 1,1 miljardia dollaria ja nyt kauppahinnaksi ilmoitettiin 70 miljoonaa dollaria.[9]
The Boston Globen sunnuntainumeron liitteenä tulee lähes joka viikko Globe Magazine. Sen nykyinen (2007) päätoimittaja on Doug Most.
23. lokakuuta 2006 Boston Globe ilmoitti ryhtyvänsä julkaisemaan lehteä Design New England: The Magazine of Splendid Homes and Gardens. Ylimitoitettu kiiltopintainen aikakauslehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.[10]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
