henkilö, joka juontaa televisio-ohjelmia From Wikipedia, the free encyclopedia
Televisiojuontaja on henkilö, joka juontaatelevisio-ohjelmia. Televisiojuontaja voi näkyä ruudussa joko osittain tai kokonaan. Jälkimmäistä tilannetta kutsutaan ammattitermistössä kokovartalojuonnoksi, kun taas aiempaa niin sanotuksi profiili- tai potrettijuonnoksi.
Televisiojuontaja.
Ohjelman konseptista ja sen myötä juontajaksi valitun persoonallisuudesta riippuen juontajat toimivat erilaisissa rooleissa:[1]
tuttavallinen naapuri on ärsyttämätön ja ystävällinen, kameraan hymyillen katsova juontaja, sellainen kuin YleisradionPuoli seitsemän -asiaviihdeohjelman kulloinenkin juontajapari tai maailmantähtien kanssa joviaalisti jutustellut brittiläinen Michael Parkinson[2].
ironikko on sukkelasanainen ja sosiaalisesti älykäs hahmo, kuin urbaani versio tuttavallisesta naapurista. Ironikko osaa nauraa itselleen, kuten Ruben Stiller.
asiantuntija on innostava ja kaikkitietävä luennoija tai hieman hössöltä vaikuttava yhden asian hallitseva henkilö. Edellistä tyyppiä käytetään paljon historiallisten sarjojen juontajina, jälkimmäisestä on esimerkkinä tv-kokki Jamie Oliver.
provokaattori on kärkevä haastattelija ja keskustelija, joka ärsyttää vieraitaan tahallaan saadakseen heiltä näyttävämpiä reaktioita. Esimerkkejä ovat yhdysvaltalainen Michael Moore ja suomalainen Tuomas Enbuske, jonka Epäkorrektia-sarjan ohjelmajaksoilla oli jo provosoiva, virallisen totuuden vastainen lähtökohta kuten ”Masennus on tekosyy” tai ”Opiskelu ei kannata”.
silmänruoka on juontajatyyppi, usein julkisuuden henkilö joka on valittu tehtävään ennen kaikkea ulkonäkönsä vuoksi. Juontotyyliltään hän on yleensä pinnallinen ja jopa asioita kunnolla hallitsematon.
kokija panee itsensä likoon osallistumalla ohjelman tapahtumiin, kuten MadventuresinRiku Rantala ja Tuomas Milonoff ja monien ulkomaisten matkailuohjelmien juontajat. Duudsonit ovat tyypillisiä kärsijöitä, jotka vievät osallistumisensa riskirajalle ja siitä ylikin.
tuomari on yksin tai useimmiten juontajan rinnalla toimiva suoritusten arvioija, ohjelmakonseptista riippuen ystävällisempi (esim. Suomen kaunein koti) tai tylympi (esim. Diili tai Gordon Ramsayn ravintolasparraukset). Perinteisiä television tuomarihahmoja on nähty tietokilpailuissa. Nykyajan tositelevisiosarjoissa, kuten Tanssii tähtien kanssa tai eri kokkikisoissa, heitä on yleensä useampia. Tällöin heillä voi olla keskenään erilaisia rooleja, kuten Idolsin tylyt Simon Cowell ja Jone Nikula sekä heidän vastavoiminaan kannustavat Randy Jackson ja Nina Tapio.
Televisiokonkari Heikki Kahila koulutti 1990-luvun puolivälissä televisiojuontajia ja luetteli tuolloin Helsingin Sanomille edellytyksiä alalle. Hänestä hyvältä juontajalta vaaditaan karismaa, yleissivistystä, rohkeutta, vapautta maneereista ja hyvää suomen kielen hallintaa, joka on erityisen usein hukassa. Kahila kertoi tavanneensa monia alalle haluavia, jotka eivät näe omassa puheilmaisussaan vikoja. Kun he sanovat että näinhän kaikki puhuvat, Kahila kertoo vastaavansa että ”ne kaikki puhuvatkin päin helvettiä”.[3]
Suomen hovi- ja Pohjantähden alla -televisiosarjojen tuottajana Heikki Kahila toi 1980-luvun lopulla suomalaiseen televisioon myös uudenlaisen juontajatyypin, Taina Westin esittämän karkeasti käyttäytyvän täti-ihmisen Aune Asplundin. Yleisö ei lämmennyt juontajalle, joka ei esiinny omalla nimellään, näyttelee roolia haastatellessaan oikeita henkilöitä eikä yritä miellyttää katsojia.[4] Paremmin otettiin vastaan vain pari vuotta myöhemmin Heimo Holopaisen narsistinen, mutta myös pistävän ironinen juontajahahmo ohjelmassa Frank Pappa Show[5].
Nikkinen, Are & Vacklin, Anders:”Juontajat ja keskushenkilöt”,Television runousoppia: Toisenlainen katse tv-ohjelmiin, s. 238–242.Like, 2012.ISBN978-952-01-0588-4 Perustuu osin brittiläisen Charlie Brookerin esittämään jaotteluun.
Jauhiainen, Ilkka:Ammattitaitoinen juontaja ei kävele kadulla vastaan. Hyvä tv-persoona on älykäs, näyttävä, rohkea, esiintymistaitoinen ja sivistynyt.Helsingin Sanomat,11.5.1994, s. 51.Näköislehti (maksullinen).
