veistos Turussa From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Tapaaminen Turussa 1812 on venäläisen kuvanveistäjä Andrei Kovaltšukin pronssiveistos Turussa Aurajoen rannassa Läntinen Rantakatu 1:n kohdalla Turun pääkirjaston lähellä. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssin Kaarle Juhanan tapaamista Turussa vuonna 1812. Kyseessä on Venäjän konsulaatin ja Turun kaupungin yhteistyönä tilaama teos, jonka aloitteentekijänä olivat venäläiset. Veistos paljastettiin tapauksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn seminaarin yhteydessä 2012.[1][2]
Teoksessa Aleksanteri I istuu tuolilla ja tarjoaa Kaarle Juhanalle istumapaikkaa vieressään tuolilla, jolla jo on kruununprinssin päähine. Yleisö voi osallistua historialliseen hetkeen istuutumalla hetkeksi Kaarlen tuolille. Bernadotte-sukuinen Kaarle Juhana on pukeutunut vielä Napoleonin marsalkan univormuun, vaikkei enää tällöin Ranskan armeijassa palvellutkaan.[1] Kruununprinssi oli alkuperäiseltä nimeltään Jean-Baptiste Jules Bernadotte, ja vuodesta 1818 eteenpäin hän oli Ruotsin kuningas nimellä Kaarle XIV Juhana.[3]
Veistos herätti kiivasta keskustelua paitsi tapaamiseen liittyvien mielleyhtymien, myös patsaan ulkonäön ja sijainnin suhteen.[4][5]
Veistoksen poistamista on ehdotettu keväällä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja toistamiseen lokakuussa 2022. Anne Kuorsalo sanoi järjestämässään mielenilmauksessa: "Tähän patsaaseen liittyvä ideologinen ja manipuloiva puoli pitäisi nyt avata uudestaan."[6]
Kuorsalo kirjoittaa patsashankkeesta keväällä 2023 Kanavassa, että Turun kaupungin ilmoituksen mukaan veistokseen tuli Kaarle Juhanan hahmo vasta Turun kaupungin vaatimuksesta. Alun perin lahjoittaja toivoi, että siinä olisi vain Aleksanteri. Patsashankkeen esitteli Turun kaupungille Venäjän pääkonsuli Aleksandr Svertškov apunaan Venäjän duuman Suomi-ryhmän sihteeri Aleksandr Belov, joka oli toiminut myös Eurofacts Oy:n konsulttina ja aikoinaan Suomi-Neuvostoliitto-seurassa ja sotilastulkkina, mikä Kuorsalon mukaan tarkoittaa, että hän on ollut Neuvostoliiton tiedustelulaitoksen luottohenkilöitä. Kuorsalon mukaan Matti Klinge on pitänyt Belovia patsashankkeen todellisena puuhamiehenä. Belov oli aiemmin järjestänyt keisarinna Marian patsaan Maarianhaminaan. Senkin on veistänyt Kovaltšuk, jota Kuorsalo sanoo Vladimir Putinin lempitaiteilijaksi.[7]
Patsas ei ole varsinainen näköispatsas, sillä keisarin rinnassa on kunniamerkkejä, jotka hän sai vasta vuoden 1812 jälkeen, ja Ruotsin kruununperijällä Kaarle Juhanalla on siis yllään Napoleonin armeijan univormu.[7]
