T. I. Wuorenrinne

Toivo Ilmari Wuorenrinne (vuoteen 1906 Berggrén; 24. huhtikuuta 1892 Loppi^[1] – 19. maaliskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen työväenopiston rehtori, professori ja kirjailija.

Kuvanveistäjä Raimo Utriainen ja T. I. Wuorenrinne (oik.) tarkastelevat Ida Aalbergin muisto­merkin luonnosta vuonna 1965.

Lopen Sajaniemestä kotoisin olleen Toivo Wuorenrinteen vanhemmat olivat kunnallisneuvos, Yli-Melkon ratsutilan isäntä Aapo (Abraham) Berggrén, vuodesta 1905 Wuorenrinne ja Alma Agatha Åkerberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1912 Mikkelin yhteiskoulusta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1915. Opiskeluaikanaan Wuorenrinne kiinnostui näyttelemisestä ja oli mukana muun muassa maaseudulle suuntautuneilla teatterikiertueilla. ^[1]

Wuorenrinne toimi suomen kielen lehtorina, SOK:n palveluksessa konsulenttina sekä 1918–1919 tasavaltalaisten ja myöhemmin kansallisen edistyspuolueen puoluesihteerinä. Vuosina 1920–1925 Wuorenrinne toimi Kotkan työväenopiston johtajana^[2] ja samaan aikaan hän oli sivutoimisena näyttelijänä Kotkan Näyttämöllä ja Kotkan työväenteatterissa. Wuorenrinne oli Työväen Akatemian rehtori 1925–1938 ja Helsingin työväenopiston rehtori 1936–1961. Hän oli myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun kansansivistysopin ja puhetaidon opettajana sekä Suomen Puheopiston puhetaidon historian opettajana ja jonkin aikaa opiston rehtorina. Wuorenrinne oli perustamassa Työväenopistolehteä (myöhemmin Opistolehti) ja toimi sen päätoimittajana. Wuorenrinne sai kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1942 ja professorin arvonimen vuonna 1953. Vuosina 1960–1967 Wuorenrinne oli Suomen kansallisteatterin johtokunnan puheenjohtajana.^[2]

Wuorenrinne oli perustamassa Loppi-seura ry:tä ja hän toimi 25 vuotta seuran puheenjohtajana. Hän myötävaikutti myös Lopen opiston ja Lopen kotiseutumuseon perustamiseen.

Toivo Wuorenrinne oli naimisissa vuodesta 1929 Eva Annikki Oravalan kanssa.^[1]

Teoksia

• Kosti Elo: taiteilijakuva. Gummerus 1933
• Näyttämötaiteen kerho-opiskelusta: radioesitelmä 28.12.1932. Työväen sivistysliiton ohjevihkosia. Työväen sivistysliitto, Helsinki 1933
• Puhetekniikan peruskysymyksiä. Helsinki 1934
• Kalevalan äidit. Erip. Työväenopiston joulusta 1935. Työväenopistojen liitto, Helsinki 1935
• Zachris Castrén: kansansivistäjä ajatustensa valossa ; kirj. T. I. Wuorenrinne, Viljo Kosonen. Otava 1950
• Taisteleva kansansivistystyö: ajatuksia, havaintoja, kokemuksia 30-vuotiselta taipaleelta. Tammi 1952
• Merkkimiehiä lähikuvina. WSOY 1963
• Sajas – sanan taitaja: Joos. Sajaniemi 1872–1945 ; julkaissut Mikkelin yhteiskoulun seniorit; julkaisutoimikunta T. I. Wuorenrinne; toim. Esko Muinonen; piirrokset Martti Poikolainen. Mikkeli 1967
• Tupanäyttämöltä se alkoi. Kirjayhtymä, Helsinki 1971
• Teatterista puhun: maamme teatterilaitos vuosikymmenien kuvastimessa: T. I. Wuorenrinteen teatteripuheet 1948–70 ; kirj. Urho Vapaavuori. Suomen teatterijärjestöjen keskusliiton julkaisuja. WSOY 1973
• Eurooppalainen puhetaito vuosituhanten saatossa. Suomen puheopisto, Forssa 1976

Lähteet

1. Kuka kukin on 1978, sivu 753. Runeberg.org.
2. Facta, artikkeli Wuorenrinne, Toivo Ilmari.

Aiheesta muualla

• Kallenautio, Jorma: / Wuorenrinne, Toivo Ilmari (1892–1984). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Häme-Wiki: Toivo Wuorenrinne (Arkistoitu – Internet Archive)