Suurjärv (Kooraste)
järvi Kanepissa Põlvamaalla Virossa From Wikipedia, the free encyclopedia
Suurjärv (myös Kooraste Suurjärv, Seegla järv, Kooraste järv)[1] on Virossa Põlvamaalla Kanepin kunnassa Koorasten, Jõgeharan ja Rebasten kylissä sijaitseva järvi.[1][2]
| Suurjärv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa |
| Kunnat | Kanepin kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pühäjõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Pühäjõgi |
| Laskujoki | Pühäjõgi |
| Järvinumero | VEE2123600 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 112,9 m |
| Pituus | 1,150 km |
| Leveys | 0,815 km |
| Rantaviiva | 4,104 km |
| Pinta-ala | 42,1 ha |
| Keskisyvyys | 6,1 m |
| Suurin syvyys | 17,7 m |
| Valuma-alue | 75,8 km² |
| Saaria | 1 |
 Suurjärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suurjärv kuuluu Koorasten kylän järvialueeseen (vir. Kooraste järvestik), johon kuuluu 15 järveä. Suurjärvi sijaitsee kahden laaksojakson risteyksessä.[3]
Järven pinta-ala on 42 hehtaaria ja se on 1,2 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Sen pohjoispuolella sijaitsee Koorasten kylä. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 6,1 metriä ja suurin syvyys 17,7 metriä. Järven eteläpäässä ja koillispäässä on matalaa. Koillispäässä sijaitsee myös matala Hirvesaar, jonka pinta-ala on 0,19 ha. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0026 kuutiokilometriä eli 2,6 miljoonaa kuutiometriä [lower-alpha 1]. Järven rantaviivan pituus on 4,1 kilometriä ja järven rannat ovat puoliksi metsää ja puoliksi niittyä ja peltoa. Järven pohjoispuolelta kiertää Sihvan ja Järveren yhdistävä maantie 140.[1][2][4]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline miksotroofne tai kalgiveeline segatoiteline, KM). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on joko keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on tällöin rehevöitynyt. Järven vedessä on myös korkea humuspitoisuus.[1]
Järvessä on runsaasti kalaa. Yleisimmät kalalajit ovat lahna ja hauki. Järvessä esiintyy myös yleisenä särki, ahven, pasuri, salakka, suutari, kiiski, made ja törö. Istutettuja lajeja ovat kuha, siika, peledsiika ja karppi.[4]
Järven läpi virtaa Pühäjõgi eli Sillaotsa jõgi, joka alkaa Vidrike järvestä ja yhtyy Võhandujõgeen Jõgeharassa. Sen valuma-alueen pinta-ala 75,8 neliökilometriä muodostuu pääasiassa siihen laskevan Pühäjõen osuuden valuma-alueesta. Järveen laskee useita muita ojia, joista huomattavimmat voidaan mainita tässä. Järven eteläpäähän laskee Uiakatsi järven laskuoja. Samaan Vasara ots lahteen laskee myös Alopi oja, joka tuo yhdeksän muun järven vesiä. Niistä voidaan mainita Aalupi järv ja Otitiik. Järven pohjoisosaan laskee varsin pitkä ja lampirikas Lokuoja. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 112,9 m mpy.[1][2]
Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[2][lower-alpha 2]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
