Suomen Kulttuurirahasto sr on vuonna 1939 perustettu suomalaista kulttuuria ja tiedettä tukeva yksityinen säätiö. Se muodostuu keskusrahastosta sekä 17 maakuntarahastosta, lisäksi säätiöllä on noin 800 eri nimikkorahastoa.
| Suomen Kulttuurirahasto sr | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1939 |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Johtaja |
Susanna Pettersson, toimitusjohtaja Erkki Liikanen, hallintoneuvoston pj |
| Tase | yli 1,8 miljardia euroa (2023) |
| Apurahat | 52 milj. euroa (2023) |
| Jakoala | kulttuuri ja tiede |
| Säätiön sivut | |
Vuoden 2023 lopussa Kulttuurirahaston pääoma oli noin 1,8 miljardia euroa.[1] Se on yksi Euroopan suurimmista yksityisistä säätiöistä.[2]
Toiminta
Suomen Kulttuurirahaston tärkein tehtävä on taiteen- ja tieteentekijöille suunnattujen apurahojen jakaminen. Lisäksi se myöntää erilaisia palkintoja, järjestää kursseja ja luentoja sekä ylläpitää Helsingin Töölössä sijaitsevaa Taidekoti Kirpilää. Säätiö järjestää myös viiden vuoden välein Mirjam Helin -laulukilpailun sekä julkaisee neljästi vuodessa ilmestyvää Tammenlastuja-tiedotuslehteä. Vuosittain säätiö tukee suomalaista tiedettä ja kulttuuria yli 30 miljoonalla eurolla, joista maakuntarahastojen osuus on hieman alle kolmasosa. Vuonna 2023 apurahoja myönnettiin 2472, mikä vastasi noin 13 % apurahan hakijoista. Apurahoja jaettiin yhteensä 52,1 miljoonaa euroa.[3]
Kulttuurirahasto jakaa vuosittain Yrjö Koskisen stipendin parhaiten äidinkielen ylioppilaskokeessa suoriutuneille ja kahden vuoden välein Edvard Fazer -palkinnon Suomen Kansallisbaletin piirissä tapahtuneesta tanssitaidetta edistävästä suorituksesta.[4]
Organisaatio
Kulttuurirahaston ylin päättävä elin on 27-jäseninen hallintoneuvosto, jonka esimiehenä toimii professori Riitta Pyykkö.[5] Kulttuurirahaston toimitusjohtaja on 1. kesäkuuta 2023 alkaen Susanna Pettersson.[6]
Kulttuurirahaston hallitukseen kuuluu 12 henkilöä. Hallitukseen kuuluivat vuonna 2024:[7]
|
|
Historia
Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27. helmikuuta 1939. Säätiön perustamisen taustalla oli, että suomenkieliset tieteilijät ja taiteilijat saivat vähemmän taloudellista tukea kuin ruotsinkieliset, joiden tukena oli vuonna 1907 perustettu Svenska kulturfonden.[8] Vuonna 1937 perustettiin Suomen Kulttuurirahasto kannatusyhdistys, jonka tärkein alkuunpanija oli politiikan ja historian tutkija L. A. Puntila. Kulttuurirahaston alkupääoma hankittiin vuonna 1938 kannatusyhdistyksen jokaisessa Suomen kunnassa järjestämällä ovelta ovelle -keräyksellä, jonka suoritti 30 000 kansakoululaista. Keräykseen osallistui noin 170 000 suomalaista ja lahjoituksia kertyi yhteensä 2,7 miljoonaa markkaa. Lisäksi 18 000 henkilöä osallistui erilliseen lahjakirjakeräykseen. Ensimmäisen ja esimerkiltään huomattavan suurlahjoituksen puoli miljoonaa markkaa teki emäntä Helmi Nuuttila Asikkalasta.
Perustamiskeräyksen keräyslistoja allekirjoituksineen säilytetään Kulttuurirahaston hallituksen kokoushuoneessa. Lahjakirjakeräyksen lahjakirjat puolestaan ovat Kulttuurirahaston arkistossa. Vuonna 2007 keräyslistat digitoitiin ja ne siirrettiin nähtäville myös säätiön verkkosivuille. Keräyslistoista voi hakea lahjoittajien tietoja nimen, kunnan tai ammatin perusteella.[9]
Maakuntarahastot
|
|
Omaisuus
31.12.2018 Suomen Kulttuurirahasto omisti 11,14 prosenttia Huhtamäestä ja oli sen suurin yksittäinen osakkeenomistaja.[10] Huhtamäki on Suomen Kulttuurirahaston suurin sijoituskohde.[11]
Katso myös
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
