Suomen Partiolaiset
partiotoiminnan kattojärjestö Suomessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry (lyhenne SP-FS tai SP) on partioliikkeen keskusjärjestö Suomessa ja Suomen suurin nuorisojärjestö. Sen jäsenenä on 10 partiopiiriä ja valtakunnallista ruotsinkielistä toimintaa järjestävä Finland Svenska Scouter. Varsinainen viikoittainen partiotoiminta tapahtuu lippukunnissa, joita on Suomessa yhteensä yli 700. Vuosittain Suomen Partiolaisten toimintaan osallistuu yli 65 000 partiolaista.[2]
Suomen Partiolaiset on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, ja se on molempien partioliikkeen maailmanjärjestöjen, Partioliikkeen Maailmanjärjestön (WOSM) ja Partiotyttöjen Maailmanliiton (WAGGGS) jäsen.[5] Se kuuluu myös Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssiin[6] sekä on Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[7]
Historia
Suomen Partiolaiset perustettiin, kun erillään olleet keskusjärjestöt, Suomen Partiopoikajärjestö (SPJ) ja Suomen Partiotyttöjärjestö (SPTJ) yhdistyivät uudeksi keskusjärjestöksi vuonna 1972.[8]
Suomen Partiopoikajärjestö – Finlands Scoutunion ry on perustettu vuonna 1941. Tätä ennen partiotoimintaa on ollut jo 1920-luvulta lähtien Suomen Partiopoikien Keskusvaliokunnan järjestämänä.
Suomen Partiotyttöjärjestö on perustettu vuonna 1943, kun monet erillisinä järjestöinä toimineet partiotyttöliitot yhdistyivät.[9]
Organisaatio
Suomen Partiolaisten ylin päättävä elin on joka toinen vuosi kokoontuva jäsenkokous, johon osallistuu edustajia partiopiireistä suhteessa niiden jäsenmääriin. Jäsenkokousten välillä päätösvaltaa pitää partioneuvosto, jonka jäseninä ovat jäsenkokouksen valitsemat partioneuvokset.
Suomen Partiolaisten hallituksen jäseniä ovat puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi valiokunnista vastaavat hallituksen jäsenet (alue-, kansainvälisten yhteyksien, koulutus-, ohjelma-, talous- ja viestintävaliokunta). Lisäksi valiokuntien alaisuudessa toimii vielä ryhmiä.[10]
Puheenjohtajat
- 1972–1973 Kata Jouhki
- 1974–1975 Tapio Koivula
- 1976–1979 Doris Stockmann
- 1980–1983 Aarno Stauffer
- 1983–1987 Terttu Suhonen
- 1988–1990 Pekka Koskinen
- 1991–1994 Monica Mickos
- 1995–1998 Matti Toivonen
- 1999–2004 Erkki Hakala
- 2005–2008 Erja Salo
- 2009–2010 Antti Tapanila
- 2011–2012 Heidi Jokinen
- 2013–2014 Harri Länsipuro
- 2015–2017 Anna Munsterhjelm
- 2018–2020 Maria Ruohola
- 2021–2022 Siiri Somerkero
- 2023–2024 Henri Backman
- 2025–2026 Eero Kivistö
Partiopiirit
- Pääartikkeli: Partiopiiri
Suomen Partiolaisten jäsenenä on tällä hetkellä 10 partiopiiriä ja valtakunnallisesta ruotsinkielisestä toiminnasta vastaava Finland Svenska Scouter.[11] Partiopiirit ovat:
- Etelä-Karjalan Partiolaiset
- Hämeen Partiopiiri
- Järvi-Suomen Partiolaiset
- Kymenlaakson Partiopiiri
- Lapin Partiolaiset
- Lounais-Suomen Partiopiiri
- Pohjanmaan Partiolaiset
- Pohjois-Savon Partiolaiset
- Pääkaupunkiseudun Partiolaiset
- Uudenmaan Partiopiiri
Peruskirja
Suomen Partiolaiset linjaa peruskirjassaan Suomen partioliikkeen päämäärää, arvopohjaa ja menetelmiä. Peruskirjan mukaan partio on toimintaa, jossa nuorilla on mahdollisuus kunkin yksilöllisten ominaisuuksiensa rajoissa kasvaa persoonallisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi, vastuuntuntoisiksi ja itsenäisesti ajatteleviksi yhteiskunnan jäseniksi[12]. Peruskirjan mukaan partioaatteen arvopohjan lähtökohtana on ”ihmiskuva, jossa ihmisellä on velvollisuuksia suhteessa Jumalaan, omaan itseensä, muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön”, ja suhde Jumalaan ”merkitsee myönteistä asennetta uskontoon, hengellisyyden etsimistä ja elämistä oman hengellisen vakaumuksen ja yhteisön mukaisesti”.[12]
Tapahtumat
Finnjamboree
- Pääartikkeli: Finnjamboree
Suomen Partiolaiset järjestävät kuuden vuoden välein suurleirejä eli Finnjamboreita, joista viimeisin oli Kajo 2022 Hämeenlinnan Evolla 15.–23. heinäkuuta 2022.
Jamboree on the Air
- Pääartikkeli: Jamboree on the Air
Partiolaiset harjoittavat myös radioamatööritoimintaa. Suomen Partiolaiset osallistuvat Partioliikkeen Maailmanjärjestön vuosittain lokakuussa järjestettämään Jamboree on the Air -tapahtumaan, jossa partiolaiset ovat yhteydessä muihin partiolaisiin radioamatöörien asemien kautta.[13] Tapahtumaan osallistumista tukee Suomen Radioamatööriliitto.
Ansiomerkit
Suomen Partiolaisilla on ansiomerkkijärjestelmä, jossa on ansiomerkkejä partiolaisille että partioliikkeen ulkopuolisille henkilöille.[14] Myös partiopiireillä ja lippukunnilla voi olla omia ansiomerkkejä.
Tehtäväkohtaiset soljet
- Louhisuden solki
- Collanin solki
- Pyhän Yrjön solki
Aatemerkit
- Mannerheim-solki (I- ja II-luokan)
- Hopeasusi ja Hopeajoutsen
- Pohjantähti-solki
Ansiomitalit ja ansioristit
- Pronssinen ansiomitali
- Hopeinen ansiomitali
- Hopeinen ansioristi
- Kultainen ansioristi
- Suuri ansioristi
- Sankarimerkki
Muut huomionosoitukset
- Pyhän Yrjön plaketti
- Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n standaari
Talous
Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[15]:
- 2020: 1 455 000€
- 2019: 1 455 000€
- 2018: 1 455 000 €
- 2017: 1 375 000 €
- 2016: 1 330 000 €
- 2015: 1 276 400 €
- 2014: 1 270 000 €
- 2013: 1 270 000 €
- 2012: 1 266 000 €
Partiolukio
Pihtiputaan lukion partio- ja johtajalinja avattiin yhteishakuun vuonna 2015. Idean linjasta keksi pihtiputaalainen lippukunnanjohtaja Aki Korhonen. Puolentoista vuoden aikana Suomen partiolaiset ja Pihtiputaan lukio tekivät linjalle opetussuunnitelman.[16] [17]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.