Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on vuonna 1936 perustettu maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. Järjestö edustaa noin 3 700 kuljetus- ja logistiikkayritystä.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n päätoimipiste Helsingin Haagassa.

Sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä Pohjois-Haagassa. Lisäksi sen alueyhdistyksillä on alueellisia toimistoja.

Järjestön kustannusyhtiö SKAL Kustannus Oy vastaa muun muassa SKALin koulutus- ja konsultointitarjonnasta^[1] ja julkaisee Kuljetusyrittäjä-lehteä.

Historia

SKAL laskee historiansa alkavaksi vuodesta 1936, jolloin joukko lounaissuomalaisia liikennöitsijöitä perusti Turussa Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liiton (HKL). Perustavassa kokouksessa todettiin, etteivät jo olemassa olleet järjestöt pystyneet ajamaan ammattimaisesti liikennettä harjoittavien yrittäjien asioita riittävän tehokkaasti. HKL:n jäsenyhdistyksiksi liittyivät nopeasti siihenastisen Suomen Autoilijaliiton paikallisyhdistykset. Toimintaa vaikeutti alkuaikoina se, että kaikki kuorma-autoilijat eivät tunteneet uutta liittoa omakseen, koska kuorma-autoilijoita oli jäseninä myös mm. Linja-autoliitossa, Suomen Automobiiliklubissa, Yleisessä Autoliitossa ja Maaseudun Autoliitossa sekä työväenliikkeeseen kuuluneessa Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitossa.

Sota-aika ja sitä seuranneet pulavuodet lisäsivät kuitenkin autoilijoiden kiinnostusta edunvalvonnallista järjestäytymistä kohtaan. HKL:n seuraajaksi ja sen työn jatkajaksi perustettiin Helsingissä vuonna 1945 Ammattiautoliitto (AAL), johon liittyivät vuoteen 1950 mennessä viimeiset Kuljetustyöntekijäin Liittoon ja Maaseudun Autoliittoon kuuluneet autoilijat. Varsin pian heräsi ajatus uuden liiton jakamisesta taksi- ja kuorma-autoilijoiden kesken.

Vuonna 1955 perustettiin Suomen Taksiliitto (STL) ja Suomen Kuorma-autoliitto (KAL), joiden yhdyssiteeksi AAL jäi. AAL:n alajaostoiksi oli muodostunut kuljetusalakohtaisia alajaostoja, jotka rekisteröityivät KAL:n perustamisen jälkeen uuteen järjestöön kuuluviksi erikoisjärjestöiksi. Uuden toimintamallin myötä ne saivat kukin hyvin itsenäisen roolin oman alansa toimintojen kehittämisessä. Yksi jäsenyhdistyksistä, Tavaralinjat ry, erosi KAL:sta edunvalvontaa koskeneiden näkemyserojen vuoksi vuoden 1987 lopussa. Järjestö liittyi vuonna 2022 – muutettuaan nimensä Logistiikkayritysten Liitto ry:ksi – takaisin SKALin jäseneksi liitännäisjäsenenä.

Järjestön puheenjohtajat olivat aluksi yksin vetovastuussa sen kaikesta toiminnasta.

Vuonna 1952 puheenjohtajan rinnalle valittiin toiminnanjohtaja hoitamaan liiton operatiivista toimintaa ja nimike vaihtui toimitusjohtajaksi.

Vuonna 2004 Suomen Kuorma-autoliiton liittokokous päätti muuttaa liiton nimen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ksi, koska uuden nimen katsottiin soveltuvan paremmin alan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Kyseessä ei enää ollut "pelkkä kuljettaminen" vaan syvällinen perehtyminen toimeksiantajien joskus hyvinkin monimutkaisiin logistisiin toimintoihin.^[2]

SKAL on Suomen Yrittäjien suurin toimialajärjestö. Järjestö on palkittu useasti vuoden toimialajärjestönä.

Organisaatio

SKAL ry:n kolmiportainen organisaatio muodostuu keskusjärjestöstä, 13 jäsenjärjestöstä ja yli 130 paikallisyhdistyksestä. Ylin päätäntävalta on vuosittain kokoontuvalla liittokokouksella sekä kahdeksi vuodeksi valittavalla hallituksella.

SKALissa voivat olla jäsenenä maantieliikenteen ammattimaiset kuljetusyritykset. Lisäksi järjestössä on logistiikka-, liitännäis-, yhteistyö- ja veteraanijäseniä.

Kuljetuskeskusten Liitto ja Logistiikkayritysten Liitto kuuluvat SKAL-organisaatioon liitännäisjäseninä.

SKALin toimitusjohtajana marraskuusta 2021 lähtien on toiminut Anssi Kujala.^[3]

Alueyhdistykset

SKAL:lla on yhdeksän alueyhdistystä, jotka huolehtivat jäsentensä edunvalvonnasta omilla maantieteellisillä alueillaan.

• SKAL Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät^[4]
• SKAL Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät^[5]
• SKAL Kaakkois-Suomi^[6]
• SKAL Länsi-Suomi
• Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät^[7]
• SKAL Itä-Suomi^[8]
• SKAL Keski-Suomi^[9]
• SKAL Pohjois-Suomi^[10]
• SKAL Pohjanmaa-Österbotten^[11]

Erikoisjärjestöt

Erikoisjärjestöt antavat jäsenilleen koulutusta, järjestävät tapahtumia ja ovat mukana alansa lainsäädäntötyössä. SKALin erikoisjärjestöjä ovat Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät^[12], Metsäalan Kuljetusyrittäjät^[13], vuonna 2011 perustettu SKAL Suoritealat, johon yhdistyivät Suomen Säiliöautoliito ja Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL sekä SKAL Ympäristöyritykset.

Toiminta

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry huolehtii kuljetuspalveluita tarjoavien yrittäjien ja yritysten sekä logistisia palveluja tarjoavien yritysten elinkeinopoliittisesta edunvalvonnasta. SKAL valvoo jäsenyritystensä toiminnallisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä edustaa jäsenistöään sitä koskevissa asioissa.

Lisäksi järjestö tuottaa palveluita, kuten jäsenneuvontaa ja erilaisia digitaalisia ratkaisuja jäsenyrityksilleen.  Digitaalisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi konfiguraattorituoteperhe, jossa on työkaluja muun muassa kustannuslaskentaan, ajoneuvoyhdistelmän kytkentään ja erikoiskuljetusten määrittelyyn.

Toimintaympäristön muutokset vaativat kuljetusyrittäjien järjestöltä uusien tavoitteiden asettamista. Kesäkuussa 2024 SKALin liittokokous hyväksyi uuden strategian ja samalla järjestö otti käyttöön uuden visuaalisen ilmeen.

Vaikuttamistyö

SKALin tärkein tehtävä on vaikuttaa kuljetus- ja logistiikkasektorin toimintaedellytyksiä vahvistaen ja jäsenyrityksiä palvellen. Kilpailukykyiseen logistiikkaan vaikuttavat useat politiikan sektorit.

SKAL on vuodesta 2022 alkaen vahvistanut ennakkovaikuttamista tavoitteellisen ohjelmatyön avulla.

EU-tason vaikuttamistyöstä vastaa FinMobility ry, jonka perustajajäsen SKAL on. Se edustaa yhdeksän järjestön kautta yhteensä 13 500 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä 100 000 henkilöä.

SKAL on viime vuosina pyrkinyt lisäämään myös yhteisiä vaikuttamistoimia muiden järjestöjen kanssa. Esimerkkinä tästä on vuonna 2023 käynnistetty LiikenneSuomi -toimintamuoto yhdessä Taksiliiton ja Linja-autoliiton kanssa. Yhteisiä vaikuttamistoimia yksittäisissä kysymyksissä on tehty lisäksi muun muassa Suomen Yrittäjien, Rakennusteollisuuden, Metsäteollisuuden, Suomen Tieyhdistyksen, Kauppakamarin ja Infra ry:n kanssa.

Liiton johto

Kahden vuoden välein liittokokous valitsee jäsenyrittäjien keskuudesta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä hallituksen jäsenet SKALille.

Puheenjohtajat

• Jari Välikangas (2024 alkaen)
• Jani Ylälehto (2020–2023)
• Teppo Mikkola (2013–2020)
• Ahti Myllys (2005–2012)
• Seppo Makkonen (2001-2004)
• Jukka Vuorinen (1999-2003)
• Tapio Mäkinen (1990-1998) – puheenjohtajuus määritellään korkeintaan 8 vuoden mittaiseksi
• Fritz Kuula (1970-1989)
• Kaarlo Aitamäki (1955-1970)

Toimitusjohtajat

• Anssi Kujala 2021 alkaen
• Iiro Lehtonen 2007–2021
• Seppo Sainio 1984–2007
• Toivo Ruotsalainen 1955–1984
• Reino Piira 1936–1945

Järjestön puheenjohtajat olivat aluksi yksin vetovastuussa sen kaikesta toiminnasta. Reino Piira toimi Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liiton johdossa koko sen toiminta-ajan 1936–1945. Ammattiautoliiton vahva mies oli Kaarlo Aitamäki, joka toimi taksi- ja kuorma-autoliikenteen toimintojen jakauduttua Suomen Kuorma-autoliiton puheenjohtajana vuoteen 1970. Vuonna 1952 puheenjohtajan rinnalle valittiin toiminnanjohtaja hoitamaan liiton operatiivista toimintaa; nimike vaihtui myöhemmin toimitusjohtajaksi. SKAL:n toimitusjohtajina ovat toimineet Toivo Ruotsalainen (1955–1984), diplomi-insinööri Seppo Sainio (1984–2007) ja varatuomari Iiro Lehtonen (2007–). Toivo Ruotsalainen oli ensimmäinen henkilö, joka sai liikenneneuvoksen arvonimen ilman yrittäjätaustaa.^[14]

Anssi Kujala on toiminut SKALin toimitusjohtajana marraskuusta 2021, jolloin Iiro Lehtonen jää eläkkeelle.^[15] Kujala toimi aiemmin Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.

Viestintä ja Kuljetusyrittäjä-lehti

SKAL on julkaissut omaa lehteä vuodesta 1937 lähtien. Henkilö- ja Kuorma-autoliikennöitsijäin Liiton aikana lehti ilmestyi tabloid-kokoisena nimellä Autoilijan Ääni kesään 1941 saakka. Sotien jälkeen Ammattiautoliitto alkoi julkaista vuonna 1945 Ammattiautoilija-lehteä, johon kuului alusta lähtien myös ruotsinkielinen osuus. Suomen Kuorma-autoliitto ja Suomen Taksiliitto julkaisivat lehteä yhdessä vuosina 1956–1973, jolloin Taksiliitto perusti oman Taksi-lehden.

Julkaisuyhteistyön päätyttyä Ammattiautoilija-lehden nimi muutettiin Kuljetusyrittäjäksi. Lehti toimii tiedotuskanavana jäsenkunnalle, ja lisäksi erikoisjärjestöt julkaisevat satunnaisesti omia lehtiään. Vuonna 1993 perustettiin SKAL Kustannus Oy, jonka vastuulle siirrettiin järjestön koko julkaisutoiminta. Aikaisempien kiertokirjeiden ja järjestötiedotteiden tilalle viestintään on 2000-luvulla tullut voimakkaasti sosiaalinen media.^[16]

Nykyään Kuljetusyrittäjä on alan vahvin ja luetuin erikoismedia Suomessa. Kuudesti vuodessa ilmestyvä painettu Kuljetusyrittäjä toimii tiedotuskanavana jäsenkunnalle ja keskeisille sidosryhmille. Sen rinnalla toimii digitaalinen Kuljetusyrittäjä-media. Lehden päätoimittajana toimii SKALin viestintäjohtaja.