putkilokasvilaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Suolapunka eli valkosuolapunka (Samolus valerandi) on merenrantaniityillä viihtyvä kasvi. Suomessa suolapunka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja se on luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltava laji. Suolapunka on rauhoitettu Manner-Suomessa.[2]
| Suolapunka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Ericales |
| Heimo: | Esikkokasvit (Theophrastaceae) |
| Suku: | Suolapungat Samolus |
| Laji: | valerandi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Samolus valerandi |
|
| Katso myös | |
Suolapunka on monivuotinen, 3–40 senttimetriä korkeaksi kasvava kalju merenrantakasvi. Kasvin juurakko on lyhyt ja pysty. Varren tyvessä kasvaa lehtiruusuke, ja varrella vuorottain lusikkamaisia, pyöreäkärkisiä meheviä varsilehtiä. Lehdet ovat ehytlaitaisia. Valkoiset kukat muodostavan kasvin latvaan harsun tertun. Toisinaan esiintyy myös lyhyempiä lehtihangoista lähteviä kukkaterttuja. Kellomaiset kukat ovat halkaisijaltaan noin 3 millimetriä ja niissä on viisi terälehteä. Siemenkota on pallomainen. Suolapunka kukkii Suomessa heinä-elokuussa.[3]
Suolapunkaa esiintyy laajalti lauhkean vyöhykkeen eteläosassa ja lämpimän vyöhykkeen pohjoisosassa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajia tavataan myös Afrikasta ja Australiasta. Etelämpänä se kasvaa sekä rannikoilla että sisämaassa, varsinkin vuoristoissa. Itämeren piirissä suolapunkaa tavataan vain rannikoilla. Sen esiintymät Suomessa ja samalla korkeudella Ruotsin puolella ovat lajin pohjoisimmat kasvupaikat maailmassa.[4]
Suomessa suolapunkaa tavataan vain Ahvenanmaalla ja Suomenlahden rannikolla Itä-Uudeltamaalta Kaakkois-Suomeen.[5] Runsaimmat esiintymät ovat Ahvenanmaalla Lemlandissa, Finströmissä ja Hammarlandissa sekä Manner-Suomessa entisen Porvoon maalaiskunnan, Haminan ja Vehkalahden alueilla.[6][7][8]
Itämeren rannikolla suolapunka viihtyy avoimilla, kivikkoisilla ja matalakasvuisilla merenrantaniityillä. Se kasvaa tyypillisesti lähellä vesirajaa, ja on usein pitkiäkin aikoja veden pinnan alla. Suolapunka on harvinaistunut Itämeren piirissä rantaniittyjen laidunnuksen loputtua, kun merenrantaniityt ovat monin paikoin kasvaneet umpeen. Itämeren rehevöityminen on omalta osaltaan kiihdyttänyt rantaniittyjen umpeutumista.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
