satelliittijärjestelmä From Wikipedia, the free encyclopedia
Starlink on SpaceX-yrityksen vuonna 2019 käynnistämä satelliittihanke, joka tarjoaa kaupallisia internet-yhteyksiä kaikkialle maapallolla. Hankkeen satelliittikonstellaatioon on tarkoitus kuulua 12 tuhannesta yli 40 tuhanteen satelliittia, jotka kiertävät Maata matalalla kiertoradalla keskimäärin 500 kilometrin korkeudella.[1]
.jpg)
Starlink perustettiin tuottamaan rahoitusta SpaceX-rakettiyhtiölle. SpaceX:n perustajan Elon Muskin tavoitteena on viedä ihmiskunta Mars-planeetalle, ja hän on kertonut, että tämä tavoite on kaikkien SpaceX:n päätösten pohjana. Koska matka Marsiin olisi hyvin kallis, Musk tarvitsi tapoja rahoittaa sitä. Yksi tuottoisa rahoitusmuoto on Muskin mielestä avaruussatelliitteihin perustuva kaupallinen internetpalvelu. Musk arvioi vuoden 2014 lopulla, että kolmen prosentin osuus maailman Internetin tuotoista olisi 30 miljardia dollaria. Tammikuussa 2015 Musk ilmoitti perustaneensa satelliitti-internetyhteyksiä tarjoavan Starlinkin SpaceX:n uudeksi osastoksi Seattlen lähelle.[2]
Kesällä 2018 Musk tuli siihen tulokseen, että Starlinkin kehittäjäryhmä suunnitteli liian suuria, kalliita ja liian hitaasti valmistuvia satelliitteja. Musk erotti koko kehittäjäryhmän ja korvasi sen kahdeksalla SpaceX:n johtavalla raketti-insinöörillä. Uuden ryhmän johtajaksi tuli SpaceX:n rakennesuunnittelun johtaja Mark Juncosa. Hänen johdollaan Starlink-satelliiteista tehtiin mahdollisimman pieniä ja litteitä, ja niiden laukaisujärjestelmästä mahdollisimman edullinen. Starlinkin suunnittelu saatiin päätökseen maaliskuussa 2019.[2]
Ensimmäiset 60 Starlink-satelliittia laukaistiin toukokuussa 2019 Falcon 9 -raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Floridassa. Elon Muskin mukaan satelliitteja laukaistaisiin 2 000 joka vuosi, ja ensimmäisiä asiakkaita alettaisiin hankkia vuoden 2019 lopulla tai vuoden 2020 alussa.[3] Starlink oli beta-vaiheessa lokakuuhun 2021, jolloin sana ”beta” poistettiin kuvauksista.[4]
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 SpaceX toimitti Starlink-laitteita Ukrainan avuksi.[5]
Suomeen Starlink saapui 21. marraskuuta 2022.[6] Maaliskuussa 2024 Starlink-yhteys oli saatavilla yli 70 maassa, ja satelliitteja oli laukaistu noin 5 000 kappaletta.[7]
Toimitusjohtaja Elon Muskin mukaan tavoitteena on saada valtaosa Maan pitkän välimatkan valokuituliikenteestä siirtymään Starlinkin varaan ja lisäksi noin 10 prosenttia paikallisesta liikenteestä. Musk on maininnut, että avaruuden tyhjiössä valo liikkuu 40–50 prosenttia nopeammin kuin valokuidussa. Yhteyden viive on noin 25 millisekuntia. Muskin mukaan satelliittien välinen kommunikaatio on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin valokuituliikenne, joka edustaa monimutkaista verkkoa. Suurin osa muista satelliitti-internet-palveluista tulee yksittäisistä geostationaarisista satelliiteista, jotka kiertävät planeettaa 35 786 kilometrin korkeudella. Tämän vuoksi edestakaisen matkan data-aika käyttäjän ja satelliitin välillä (tunnetaan myös latenssina) on korkea, mikä tekee lähes mahdottomaksi tukea suoratoistoa, online-pelaamista, videopuheluita tai muita suuren tiedonsiirtonopeuden toimintoja.[3]
Starlink-käyttäjä saa ulos asennettavan lähetin/vastaanottimen sekä siihen kaapelilla yhdistettävän Wi-Fi-sisätukiaseman. Ulkoyksikkö toimii kääntömoottorilla ja suuntautuu kulloinkin näkyvissä olevaan satelliittiin, joka välittää datan lähimpään Internetiin kytkettyyn reitityspisteeseen. Ulkoyksikkö asennetaan paikkaan, josta on esteetön näkymä taivaalle. Paikan valinnan apuna käytetään Starlinkin asennussovellusta.[8] Laite kestää kylmää, kuumuutta, rakeita, räntäsadetta, myrskytuulia ja jopa rakettimoottoreita.[9]
Litteän Starlink-satelliitin mitat ovat noin 2×1×0,3 metriä, ja se painaa noin 250 kilogrammaa. Satelliitteja laukaistaan useita kerrallaan SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketeilla.[10]
Satelliitit käyttävät ionimoottoreita ja kykenevät itsenäiseen radan korjaukseen. Starlinkeissä on myös optiset avaruuslaserit. Niiden avulla Starlink pystyy lähettämään tietoa ilman paikallisia maa-asemia.[11]
Satelliitit näkyvät Maasta paljain silmin niistä heijastuvan auringonvalon ansiosta. Ne näkyvät hyvin etenkin heti laukaisun jälkeen, kun ne liikkuvat matalalla valopisteiden jonona lähellä toisiaan.[10]
Starlinkin rakentamisen kustannusarvio on vähintään kymmenen miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sen ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua vuoteen 2027 mennessä. SpaceX:n arvion mukaan Starlinkin liikevaihto on yli 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2025.[12]
Siestarjoen asetehdas on kehittänyt Borštševik-laitteen, joka havaitsee Starlink-aseman 10 kilometrin päästä ja paikantaa sen 60 metrin tarkkuudella. Laite on otettu testikäyttöön Ukrainan sodassa joulukuussa 2022.[13]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
