Sankt Gallen
Sveitsin kunta From Wikipedia, the free encyclopedia
Sankt Gallen eli St. Gallen (saks. St. Gallen, ransk. St-Gall, ital. San Gallo, retoromaaniksi Sogn Gagl) on Sankt Gallenin kantonin pääkaupunki Koillis-Sveitsissä, noin 65 kilometriä Zürichistä itään, lähellä Bodenjärveä ja Liechtensteinin ja Itävallan rajan tuntumassa.
| Sankt Gallen Kantonin pääkaupunki |
|
|---|---|
 St. Gallenin luostarikirkko. |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Sankt Gallenin sijainti Sankt Gallenin piirikunnassa |
|
  Sankt Gallen |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Sveitsi |
| Kantoni | Sankt Gallen |
| Hallintoalue (Wahlkreis) | Sankt Gallen |
| Perustettu | 612 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Peter Scheitlin |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 39,39[1] km² |
| Korkeus | 552–1 076 m |
| Väkiluku (31.12.2017) (vakinaiset asukkaat) | 75 522[2] |
| – Väestötiheys | 1 917 as./km² |
| Postinumero | 9000–9029 |
Historia
Kaupungin katsotaan saaneen alkunsa vuonna 612 irlantilaisen munkki Galluksen asetuttua asumaan erakkomajaan Steinachin joen varrelle. Kaupunki on kehittynyt hänen muistokseen noin vuonna 720 perustetun St. Gallenin luostarin ympärille, joka on Unescon maailmanperintökohde.[3]
Kaupungista oli 1200-luvulle tultaessa kehittynyt tärkeä kauppapaikka, ja siellä tuotettiin vientiin maineikkaita pellavakankaita. Keskiajan lopulla St. Gallen oli ainoa sveitsiläinen kaupunki, jolla oli edustustoja ulkomailla. Joachim von Watt toi kaupunkiin uskonpuhdistuksen vuonna 1529, jolloin kaupungissa puhkesi levottomuuksia. Luostari säilyi kuitenkin katolisena saarekkeena muutoin protestanttisessa kaupungissa. 1700-luvun alkupuolella puuvilla alkoi syrjäyttää pellavan asemaa, ja St. Gallenissakin tuotantotekniikat muuttuivat. Vientiä harjoittava puuvillateollisuus työllisti vuonna 1790 noin 40 000 naista. Vuonna 1803 St. Gallen ympäröivine alueineen liittyi Sveitsin liittovaltioon uutena protestanttisena kantonina, minkä seurauksena luostari lakkautettiin vuonna 1805.
1820-luvulla St. Galleniin tulivat kehruukoneet, ja alkoi sen kulta-aika. Vuonna 1913 St. Gallenilla oli hallussaan maailman tekstiilituotannosta puolet, josta se laski 2000-luvun alkuun mennessä 0,5 prosenttiin.[4]
Talous
St. Gallen tunnetaan teollisuuskaupunkina, jonka päätuotantoaloja ovat puuvilla-, lasi- ja metalliteollisuus.[5] Puuvillatuotanto keskittyy nykyisin erikoistuneisiin pienyrityksiin, jotka toimittavat korkeatasoisia designtuotteita maailman johtaville muotitaloille. Esimerkiksi Lacosten kuuluisa krokotiililogo on tuotettu St. Gallenissa. Suuri osa tarkkuustyöstä tapahtuu edelleen käsityönä työllistäen noin 2 000 ihmistä.[4]
Liikenneyhteydet
Moottoritie A1 kulkee Sankt Gallenin kautta. Kaupunki on rautateiden solmupiste: SBB:n rautatie Winterthurista Rorschachiin kulkee sen kautta. Lisäksi Appenzeller Bahnenin rautatiet Herisauhun, Appenzelliin ja Trogeniin sekä Schweizerische Südostbahnin rata Romanshorniin alkavat Sankt Gallenista[6]. St. Gallen-Altenrheinin lentoasema sijaitsee noin 15 kilometriä kaupungista itään, aivan Itävallan rajalla.
Koulutus
Kaupungissa toimii alun perin vuonna 1898 perustettu saksankielinen St. Gallenin kantonin ylläpitämä St. Gallenin yliopisto (saks. Universität St. Gallen, HSG)[7].
Urheilu
FC St. Gallen on sanktgallenilainen jalkapalloseura. Sen kotistadion on Kybunpark.
Nähtävyydet
St. Gallenin luostarin yhteydessä on merkittävä vuonna 1767 valmistunut, Peter Thumbin suunnittelema barokkikatedraali,[8] ja sitä ympäröi pittoreski vanhakaupunki.
Muuta
Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf, Suomen viimeinen kuningas, kuoli Sankt Gallenissa vuonna 1837.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
