Sompion luonnonpuisto
Luonnonpuisto From Wikipedia, the free encyclopedia
Sompion luonnonpuisto on Sodankylässä sijaitseva luonnonpuisto, joka on perustettu vuonna 1956 ja jota hoitaa Metsähallitus. Puiston pinta-ala on 179 neliökilometriä.[1]
Sompion luonnonpuisto
Nattastunturit Sompion luonnonpuistossa
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
179 km2 |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu | |
| Hallinto |
Luonnonpuistoissa liikkuminen on lähtökohtaisesti kiellettyä ympäri vuoden. Sompiossa on kuitenkin sallittua liikkua merkittyjä reittejä pitkin sekä leiriytyminen enintään kolmeksi vuorokaudeksi Sompiojärven leirintäalueelle. Lisäksi kalastus on sallittua Sompiojärvellä ja merkittyjen reittien varsilla on muutama tulentekopaikka. Poikkeuksena liikkumiskieltoon vakituisesti Sodankylän kunnassa asuvilla on oikeus poimia alueelta marjoja ja sieniä. Sallittua on myös liikkuminen paikallisen paliskunnan poronhoitotehtävissä.[2]
Luonnonpuiston alueella saa kulkea vain merkittyjä kulkureittejä pitkin. Puiston halki Sompiojärveltä pohjoiseen, Urho Kekkosen kansallispuistoon ja aina Kiilopäälle saakka johtaa vanhaa Ruijanreittiä pitkin Ruijanpolku-niminen vaellusreitti, jolta pääsee myös poikkeamaan Terävä-Nattasen huipulle. Puiston eteläosassa Pyhä-Nattasen polku tekee lenkin samannimisen tunturin huipun kautta. Merkittyä reitistöä pitkin pääsee myös sodanaikaiselle huoltotielle, jota pitkin pääsee Tankavaaraan. Alueen eteläosan poikki kulkee puistoon sen perustamisen jälkeen rakennettu metsäautotie[3], joka mahdollisti laajat hakkuut Lokan tekojärven ja Urho Kekkosen kansallispuiston välisellä alueella. Puiston eteläreunalla, Sompiojärven rannalla, on leirintäalue, venesatama sekä lintutorni.[4][5]
Vuonna 2019 luonnonpuistossa tehtiin 10 000 käyntiä.[6]
Kuudesta terävähuippuisesta tunturista muodostuva Nattasten tunturiryhmä sijaitsee kokonaan Sompion luonnonpuiston alueella. Sen korkein tunturi on 544-metrinen Terävä-Nattanen. Maasto vaihtelee aapasoista ja kuusikoista tunturikoivikoihin ja puuttomaan paljakkaan.[7][8] Nattaset poikkeavat geologisesti monista muista tuntureista sillä ne muodostuvat Nattasten graniitiksi kutsutusta kivilajista. Erikoisuutena tuntureilla on erikoisia tooreiksi kutsuttuja, lohkeilleita kivimuodostelmia.[9][10]
Puisto muodostaa yhdessä Urho Kekkosen kansallispuiston ja Kemihaaran erämaa-alueen kanssa UK-puisto-Sompio-Kemihaara -Natura 2000 -alueen.[11] Natura-alueella eläviä Euroopan unionin luontodirektiivin II liiteessä mainittuja lajeja ovat ainakin saukko, ahma, pohjanharmoyökkönen, kiiltosirppisammal, isotorasammal, lapinleinikki, lettorikko, laaksoarho, lapinhilpi sekä tundrasara. Myös lintulajisto on runsas.[8]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
