Soittorasia (televisiosarja)

Soittorasia on MTV:n tuottama kolmiosainen suomalainen televisiosarja, joka ensiesitettiin vuonna 1974 ja uusittiin 1970–1980-lukujen taitteessa. Sarjan on ohjannut ja käsikirjoittanut Ismo Sajakorpi ja sen pääosia näyttelivät Marjukka Halttunen ja Esko Roine. Vaikka kyseessä onkin MTV:n tuotanto, Yleisradio on julkaissut Soittorasian VHS-kasettina kirjastokäyttöön. Sarja on myös julkaistu DVD:llä lokakuussa 2012.

Soittorasia
DVD-julkaisun kansi.
Tyyli	fiktio
Kestoaika	46 min / jakso
Pääosissa	Marjukka Halttunen Esko Roine
Alkuperämaa	Suomi
Alkuperäiskieli	suomi
Verkko	MTV1
Esitetty	8. marraskuuta 1974 –
Jaksoja	3
Tuotanto
Ohjaaja(t)	Ismo Sajakorpi
Käsikirjoittaja(t)	Ismo Sajakorpi
Tuotantoyhtiö(t)	Oy Mainos-TV-Reklam Ab
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Infobox OK

Soittorasiaa kuvattiin kesällä 1973 Turun saaristossa, tuotantoyhtiönä Filmi-Ässä.^[1]

Juoni

Irma Alanko (Marjukka Halttunen) on saapunut lastensa kanssa perheen kesämökille. Isän (Esko Roine) pitäisi seurata perässä, mutta häntä ei kuulu, ja alkaa tapahtua kummia. Tärkeää osaa näyttelee pieni huutokaupasta ostettu soittorasia.^[2]

Rooleissa

Marjukka Halttunen	…	Irma Alanko
Esko Roine	…	Pentti Alanko
Tiina Vahevaara	…	Minna Alanko
Tomi Vahervaara	…	Jari Alanko
Veikko Uusimäki	…	Ylikoski
Erkki Luomala	…	Kemppainen
Juha Kandolin	…	Kallio
Jorma Panula	…	kapellimestari
Leila Itkonen	…	meklarin sihteeri
Vappu Jurkka	…	Ida Wahlfors
Kalle Granath	…	kalastaja
Aini Fronth	…	kalastajan vaimo
Risto Juhani	…	roistoliigan johtaja
Elis Sella	…	roisto
Vesa Pallasvesa	…	toinen roisto
Pertti Kelkka	…	murhaaja
Eija Hiltunen	…	sukulaistäti
Paavo Hukkinen	…	antiikkikauppias
Yrjö Kallionpää	…	meklari
Ture Junttu	…	Didot
Anssi Mänttäri	…	haastattelija

Vastaanotto

Monet 1970-luvun lapset ja nuoret muistelevat Soittorasiaa pelottavuutensa takia yhtenä mieleenjääneimmistä televisiokokemuksista.^[2]

Helsingin Sanomien tv-kriitikko Jukka Kajava piti sarjaa näyttävänä mutta tyhjänpäiväisenä tuhlauksena: ”On valmistettu siisti ja sujuva jännäri, jonka päähenkilö asuttaa suloisten lapsiensa kanssa ja kuvankauniin vaimonsa kanssa ylellisyysasuntoa siinä missä ulkomaisetkin sankarit. On hakeuduttu värikameroin ulos studiosta: miljöö näyttää pesunkestävältä. Ja Interpolkin on sotkeutunut tarinaan, niin että ohjelman ulkomaista vientiäkin lienee ohimennen ajateltu.” Kajavasta käsikirjoitus, ohjaus tai näyttelijäsuoritukset eivät kuitenkaan yllä korkealle.^[3]

Lähteet

1. Viimeinen uusi seura Lampaansyöjiä. Helsingin Sanomat, 1.7.1973, s. 9. Näköislehden aukeama (tilaajille).
2. Ojala, Leena: Soittorasia aiheutti trauman. Helsingin Sanomat, 19.4.2014. Digilehden juttu (tilaajille).
3. Kajava, Jukka: Sujuvasti tyhjänpäiväistä. Helsingin Sanomat, 10.11.1974, s. 79. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Tämä televisioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.