kelkkailulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Skeleton eli mahakelkkailu on kelkkailua, jossa kelkan kyydissä on yksi ihminen mahallaan, pää menosuuntaa kohti. Suorituspaikkana on erityisesti kelkkailua varten valmistettu keinorata eli -ränni.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Skeleton on erittäin huimapäinen laji, eikä se näin sovellu kaikkien harrastettavaksi. Parhaimmillaan nopeudet saattavat nousta yli 120 kilometriin tunnissa (Vancouverin olympiakourussa 140 km/h). Olympiakisoissa voittajan ratkaisee neljän laskun yhteisaika.
Lähtö tapahtuu siten, että kilpailija ensiksi kiihdyttää kumarassa juoksemalla työntäen edessään kelkkaa, ja tietyssä vaiheessa hyppää käsiensä varassa mahalleen kelkan päälle makaamaan.
Pää on selvästi kelkan etupuolella, ja kiinni pidetään kelkan takaosassa olevista kahvoista kädet tiukasti reisissä kiinni. Kelkassa ei ole jarruja eikä minkäänlaisia ohjausvälineitä, vaan ohjaaminen tapahtuu kehon painopistettä säätelemällä ja kevyillä kengänkärjen kosketuksilla jään pintaan. Yleensä kelkkailijan leuka on vain muutaman senttimetrin korkeudella jään pinnasta.
Kelkka itsessään on lähes suorakulmion muotoinen. Etu- ja takaosassa on pienet puskurit, jotka vaimentavat kolhuja rännin seinämiin. Kelkan pituus on 80–120 cm ja korkeus 8–20 cm. Sen pohjassa on kaksi teräksistä jalasta. Miesten kelkka saa painaa korkeintaan 43 kg ja naisten kelkka 35 kg.
Kilpailijan pakollisia varusteita ovat kyynärsuojat ja kypärä. Kypärässä on usein kasvot täysin peittävä visiiri sekä leukasuojus. Käsineet on yleensä valmistettu paksusta materiaalista, tavallisimmin nahasta, joka suojaa iskuilta. Kelkkailijan puku on elastisesta materiaalista valmistettu aerodynaaminen, ihonmyötäinen haalari. Synteettisestä materiaalista valmistettujen kenkien pohjissa saa olla enintään kahdeksan piikkiä, joiden sallittu pituus on seitsemän ja paksuus kaksi millimetriä.
Skeleton sai alkunsa Sveitsissä Cresta Runin kelkkailuradalla, joka oli rakennettu vuonna 1884. Noin 1 213 metriä pitkä rata kulki St. Moritzista Celerinaan. Radalla järjestettiin ensimmäiset kansalliset mestaruuskilpailut vuonna 1885. Kaksi vuotta myöhemmin kilpailuun osallistui ensimmäinen laskija, joka laski pää edellä.[1] Laskija oli englantilainen McCormich. Toinen englantilainen M. Child rakensi metallisen kelkan, jolla osallistui kilpailun vuonna 1892.[2] Kelkka muistutti rakenteeltaan luurankoa, mistä kelkka ja laji sai lopulta myös nimensä ’skeleton’, ’luuranko’.[1] Joidenkin mukaan nimi on johdettu sanasta ’skele’, joka puolestaan oli norjankielisen sanan ’kjelke’ (’kelkka’) virheellinen englannistus.[3]
Kansainvälinen kelkkailuliitto FIBT perustettiin vuonna 1923, ja kolme vuotta myöhemmin Kansainvälinen olympiakomitea päätti liittää rattikelkkailun ja skeletonin olympialajeiksi. Komitea päätti myös, että St. Moritzin säännöt olisivat skeletonin viralliset kansainväliset säännöt. Laji oli mukana St. Moritzissa 1928, jolloin yhdysvaltalainen Jennison Heaton voitti olympiakultaa. Toisen kerran skeleton oli mukana olympiakisojen ohjelmassa, kun kilpailut järjestettiin toistamiseen St. Moritzissa vuonna 1948.[3]
Skeleton jäi kuitenkin suosiossa ratti- ja ohjaskelkkailun jalkoihin, eikä sitä harrastettu kuin Cresta Runilla. Skeletonin suosio alkoi kuitenkin kasvaa 1970-luvulla kelkkoihin ja ratoihin tehtiin pieniä muutoksia. Uusi skeletonkelkka suunniteltiin vanhan pohjalta erityisesti rattikelkkaratoja varten.[3]
Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin St. Moritzissa vuonna 1982, ja naiset ovat kilpailleet virallisesti vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2002 Salt Lake Cityssä skeleton palautettiin yli 50 vuoden tauon jälkeen jälleen olympialaisten viralliseen kisaohjelmaan. Nyt myös naisilla oli sarjansa.
Nykyään Cresta Runin rata on yksityisomistuksessa, ja siellä järjestetään kelkkailutapahtumia hienostopiireille.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
