Riemuitse tytär Siionin on adventti- ja palmusunnuntain teemoihin liittyvä hengellinen, Saksassa Friedrich Heinrich Ranken muodostelema laulu, jota lauletaan englantilaisen säveltäjän Georg Friedrich Händelin sävelmällä.
Laulun tekstin ja sävelmän alkuperä
Laulun saksankielinen "Tochter Zion, freue dich" -teksti on syntynyt noin 1820 Saksassa, Erlangenissa, jossa evankelinen teologi Friedrich Heinrich Ranke (1798–1876) yhdisteli Raamatun tekstejä (Sakaria 9:9, Matt. 21: 1-9, Jesaja 9; 5) siten, että ne sopivat Händelin sävelmään. Teksti julkaistiin 1826 Hampurissa ilmestyneessä kokoelmassa Christliche, liebliche Lieder "Palmusunnuntain lauluna" ja siitä on tullut suosittu kristillinen ylistyslaulu, jota lauletaan sekä palmusunnuntaina että 1. adventtina.[1]
Laulun saksankielinen teksti on kirjoitettu Georg Friedrich Händelin vuonna 1747 säveltämään kuorolauluun "See, the Conqu'ring Hero Comes", joka on osa oratoriota Joshua, mutta jonka hän myöhemmin lisäsi muilta osin aikaisemmin säveltämäänsä oratorioon Judas Makkabealainen (osa 3:58, kuoro). Sävelmä tunnetaan siis lähinnä adventtiaikaan liittyvänä[2] hengellisenä lauluna sekä virtenä joidenkin kirkkojen virsikirjoissa, esimerkiksi suomenruotsalaisessa virsikirjassa, virsi numero 7 ja Saksan evankelisten kirkkojen virsikirjassa Evangelisches Gesangbuch, numero 13.[3]
Pääsiäishymni
Vuonna 1884 sveitsiläinen Edmond Budry kirjoitti pääsiäiseen liittyvän ranskankielisen hymnin "À toi la gloire, ö Ressucité" ("Sinulle kunnia, Ylösnoussut"), joka lauletaan "See, the Conqu’ring Hero Comes":n sävelellä. Richard B Hoyle käänsi sen englanniksi nimellä "Thine Be the Glory"[4][5] ja se on tullut tunnetuksi 1924 ilmesteyneen kirjan Cantate Domino kautta, jossa siitä julkaistiin ranskankielinen teksti sekä käännökset englanniksi ja saksaksi. Kirjan julkaisija oli Ylioppilaiden kristillinen maailmanliitto.[6] Burdyn hymni on käännetty monille kielille.
Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa Budryn hymni on virsi 17 "Ge Jesus äran, frälsta mänsklighet". Sen teksti on Bo Setterlindin käännös ja muokkaus. Suomenkielisenä se on Ruotsin kirkon virsikirjassa Anna-Maija Raittilan käännöksenä vuodelta 2000 "Kiittäkää, luodut, Herraa Jeesusta".
Kirkollinen käyttö
Sävelmä on alun perin draamalliseen oratorioon kuuluva sotasankarille osoitettu ylistyslaulu, mutta se otettiin jo varhain myös kirkolliseen käyttöön, Kristukselle osoitetuksi ylistyslauluksi.
"Tochter Zion" -laulu on myös suomenruotsalaisessa virsikirjassa numerolla 7 nimellä "Dotter Sion, fröjda dig"[7].[8] Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole, mutta siitä on laadittu useitakin suomennoksia, useimmat niistä tuntemattomien tekijöiden laatimia.[2] Tosin monissa suomenkielisissä teksteissä on käännösvirhe. Raamatussa, Sakarjan kirjan 9ː9 ei puhu "Siionin tyttärestä", vaan "Iloitse, tytär Siion" ja Matteuksen evankeliumi 21;5 "Sanokaa tytär Siionille". Sen mukaan laulun alun tekstin tulisi olla "Riemuitse, tytär Siion". Raamatussa tytär Siion tarkoittaa Jerusalemia tai sen asukkaita, toisinaan koko Israelia, eikä Siionin tytärtä.
Tochter Zion laulun suomenkieliset sanat
"Tochter Zion, freue dich" -laulun tunnetuin suomennos kuuluu seuraavasti:[9][10]
Riemuitse, tytär Siionin,
kiittäen laula, Jerusalem!
Luoksesi saapuu Herras, kuninkaas.
Niin, nyt hän saapuu, rauhanruhtinaas.
Riemuitse, tytär Siionin,
kiittäen laula, Jerusalem!
Oi terve Poika Daavidin!
Kansalles suo sä siunaus.
Vahvista valtaas, iankaikkinen!
Hoosianna, taivas soikohon!
Oi terve Poika Daavidin!
Kansalles suo sä siunaus.
Sävelmän muita käyttöyhteyksiä
Ludwig van Beethoven sävelsi vuonna 1796 teoksesta 12 variaatiota pianolle ja sellolle (WoO 45).[11]
Sävelmä tuli 1800-luvulla Britanniassa tunnetuksi siitä, että torvisoittokunnat soittivat sitä joka kerta, kun uusi rautatielinja tai -asema avattiin. Sävelmä on mukana myös BBC Promsin esittämässä Henry Woodin teoksessa Fantasia on British Sea Songs.
Saksalaiset nationalistit laativat vuonna 1914 Händelin oratoriosta oman versionsa, Der Felthern, jossa sankarina ei ollut kukaan yksittäinen henkilö vaan Saksan kansa. Versio tuli myöhemmin suosituksi natsien valtakaudella, jolloin se esitettiin muun muassa Hallen musiikkijuhlilla vuonna 1935, kun Händelin syntymästä oli kulunut 250 vuotta.[11]
Juutalaiset viettävät vuosittain temppelin vihkimisen juhlaa eli hanukkaa saman kapinan muistoksi, joka on ollut aiheena myös Händelin oratorioon Judas Makkabealainen (Judas Maccabaeus). Sen vuoksi teos ja erityisesti laulu "See, the Conqu’ring Hero Comes" on Israelissa yhdistetty myös hanukkaan. Israelilainen lastenrunoilija ja -kirjailija Levin Kipnis on laatinut sävelmästä hanukkaan liittyvän lastenlaulun, "Hava Narima". [12][13]
Japanin kouluissa sävelmä soitetaan usein palkintoja jaettaessa.[13]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
