Sargon Akkadilainen eli Sargon Suuri (akkadiksi 𒊬𒊒𒄀 Šar-ru-gi) oli kuningas, joka loi Akkadin valtakunnan muinaisessa Mesopotamiassa. Sargon hallitsi lyhyen kronologian mukaan 2334–2279 eaa.
| Sargon Akkadilainen 𒊬𒊒𒄀 | |
|---|---|
.jpg) Patsas, jonka väitetään esittävän Sargonia. | |
| Akkadin kuningas | |
| Valtakausi | n. 2334–2279 eaa |
| Seuraaja | Rimush |
| Kuollut |
n. 2279 eaa. Akkad |
| Lapset |
Tashlultum Manishtushu Rimush Enheduanna Shu-Enlil Abaish-Takal |
| Suku | Akkad |
| Isä | La'ibum |
Sargon oli ensimmäinen merkittävä akkadin kieltä puhunut hallitsija. Hänen nimensä tarkoittaa ’oikeaa kuningasta’, ja sen väitetään olleen hänen hallitsijanimensä.
Sargon aloitti sotaisat valloitusretkensä kaapattuaan vallan kotikaupungissaan Kišissä. Sargonin valtakunnan vaikutusalue laajeni koko Mesopotamiaan, vaikkakin monet kaupunkivaltiot kapinoivat Akkadin hallintoa vastaan jo Sargonin kaudella. Sargon perusti pääkaupungikseen Akkadin kaupungin, nosti Ištarin suojelijakseen ja asetti tyttärensä Enheduannan Inannan ylipapittareksi.
Sargonin aikakaudesta on käytännössä jäänyt jälkipolville tiedoksi vain sankarilliset kuvaukset hänen saavutuksistaan, ja tieto hänen elämästään perustuu lähes täysin erilaisiin tarinoihin.
Elämä
Varhaisvaiheet
Nykytieto Sargonin elämästä perustuu lähes täysin legendoihin ja tarinoihin, joita on kirjoitettu Mesopotamiassa hänen maineestaan. Sargonista ei ole juurikaan jäänyt aikalaiskuvauksia, mihin vaikuttaa osittain se, että Sargonin hallintokaupunkia Akkadia ei ole löydetty. Se tuhottiin Sargonin perustaman dynastian loppuvaiheissa, eikä sitä ole asutettu ainakaan samalla nimellä uudestaan.[1]
Kansantarinoiden mukaan Sargon oli peräisin vaatimattomista oloista. Hänen isäänsä ei tunneta, ja hänen äitinsä sanotaan olleen Eufratin keskijuoksun kaupungissa vaikuttanut papitar. Sargonin kasvatti tarinoiden mukaan tämän joessa kelluneesta korista löytänyt puutarhuri. Sargon sai ilman vaikutusvaltaisia sukulaisia paikan Kišin kaupungin hallitsijan juomanlaskijana.[1] Juomanlaskijan asemasta Sumerissa ei ole tietoa, mutta hieman myöhemmin Assyriassa juomanlaskija oli käytännössä kuninkaasta seuraava. Sargon oli siis saanut vaikutusvaltaisen aseman Kišistä.[2]
Kuninkaaksi
Koska Sargonin aikalaiskuvauksissa on puutteita, hänen hallintoaikaansa ja sen tapahtumia ei pystytä tarkasti määrittelemään. Hänen hallintokautensa kesti Sumerin hallitsijaluettelon mukaan 56 vuotta.[1] Sen pituudesta ei ole kuitenkaan historiallisia todisteita, ja esimerkiksi assyriologi Aage Westenholzin mukaan hallintokausi oli todellisuudessa lyhyempi. Hän saattoi ensin toimia Akkadin kuninkaana ennen kuin kukisti kuningas Lugalzaggesin.[3]
Sargonin noususta kuninkaaksi ei ole myöskään varmuutta, sillä hän itse kertoo vain taistelleensa Umman kuningas Lugalzaggesia vastaan ja lyöneensä tämän taisteluiden sarjassa. Hän oli joka tapauksessa Kišin Ur-Zababan liittolainen, ja kapinoimalla tätä vastaan hän sai vahvan aseman Babylonian pohjoisosasta.[4] Vanhojen babylonialaisten tarinoiden mukaan Ur-Zababa olisi jostain syystä alkanut epäillä Sargonia ja lähettänyt tämän neuvottelemaan rauhasta Lugalzaggesin kanssa, jolle annetussa viestissä käskettiin tappaa Sargon. Lugalzaggesi oli kieltäytynyt ja Sargon liittynyt tämän joukkoihin. He valloittivat tarinan mukaan yhdessä Kišin.[2][4]
Sargonin ja Lugalzaggesin välit menivät melko nopeasti poikki. Tähän ei varmuudella tiedetä syytä, mutta Sargonilla väitetään olleen suhde Lugalzaggesin vaimoon. Joka tapauksessa Sargon valtasi pian Urukin, ja Lugalzaggesi johdatti joukkonsa Kišistä taisteluun. Sargon voitti taistelun, vangitsi Lugalzaggesin ja marssitti tämän kahleissa Nippuriin, joka oli Lugalzaggesin jumalan Enlilin kaupunki. Sargon nöyryytti näin vastustajaansa. Hän itse valitsi suojelijakseen jumalatar Ištarin. Sargon oli tyrmännyt vastustajansa ja pystyi julistautumaan Kišin kuninkaaksi.[2] Hänestä tuli ensimmäinen merkittävä akkadia puhunut hallitsija.[1] Hänen myös sanotaan antaneen itselleen hallitsijanimeksi Šar-ru-gi, ’laillinen kuningas’ tai ’oikea kuningas’, mutta hallitsijanimiä alettiin yleisesti käyttämään vasta noin tuhat vuotta myöhemmin. Nimi saattoi siis olla myös hänen syntymänimensä.[5]
Valtakunnan laajentaminen
Sargon sai Lugalzaggesin kaatumisen jälkeen jo laajan valtakunnan, jota hän pystyi myös laajentamaan koko Mesopotamiaan.[2] Sargon kaatoi idässä elamilaiset nykyisen Iranin länsiosissa. Länteen hän laajensi alueitansa puolestaan Syyriaan ja Anatoliaan.[6] Hallintokaupungikseen Sargon kunnostutti Eufratin varren Akkadin.[2]
Sargon järjesti valtakuntansa myös hallinnollisesti ja asetti kaupunkien johtoon luottomiehiään.[6] Myöhemmissä babylonialaisissa teksteissä ”Akkadin kansalaisiksi” kutsuttuja hallintojohtajia oli yli 65 kaupungissa. Sargon asetti myös tyttärensä Enheduannan Inannan ylipapittareksi Uriin. Enheduannan kautta Sargon pystyi vaikuttamaan myös uskonnollisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin toimiin. Enheduanna tunnettiin myös kirjallisista taidoistaan, ja hän on ensimmäinen nimeltä tunnettu runoilija.[2]
Sargonin valtakunta sai valloittamiensa alueiden ansiosta myös uusia kauppakumppaneita. Akkad kävi kauppaa muun muassa Indusjoen laaksoon, Omann rannikolle, Persianlahden saarille ja rannikoille, Badakhšanin lapislatsulikaivoksiin, Libanoniin, Taurusvuoristoon hopeasta, Kappadokiaan, Kreetalle ja ehkä jopa Kreikan manneralueille.[1] Babylonian eteläosista oli jo aiemmin ollut kauppayhteydet useisiin paikkoihin, mutta Sargon mahdollisesti toi laivoja Tigrisiä pitkin Babylonian pohjoisosiin.[7]
Sargonin aikakaudella akkadia alettiin kirjoittaa nuolenpääkirjoituksella, jota oli aiemmin käytetty sumerin kirjoittamiseen. Uudentyylinen kalligrafia näkyy selvästi Sargonin perustaman dynastian sylinterisineteissä, joissa esitettiin mytologiaa ja juhlaelämää. Vaikka kulttuurimuutoksia ei suoraan pysty Sargonin ansioksi laskemaan, ne osoittavat, että uudessa pääkaupungissa myös taiteellisia arvoja pidettiin merkittävinä.[1]
Viimeiset vuodet ja kuolema
Sargon kohtasi viimeisinä hallituskausinaan useita kapinoita.[1] Monet kaupunkivaltiot yrittivät taistella itsemääräämisoikeutensa puolesta ja nousivat valtakuntaa vastaan.[2]
Aikansa hallintokoneisto oli tehoton hallitsemaan suurta valtakuntaa, mikä aiheutti todennäköisesti suurimmat kapinat. Sargon ei todisteiden perusteella ollut ajalleen poikkeuksellisen julma hallitsija, eivätkä sumerilaiset näyttäisi vastustaneen tätä seemiläisyytensä takia.[1] Sargonin hallintokauden vaikeuksista ei kuitenkaan ole jäänyt varsinaisesti todisteita, sillä hänestä on haluttu muistaa lähinnä sankarilliset saavutukset.[2]
Sargonin sanotaan kuolleen luonnollisiin syihin noin vuonna 2279 eaa. Hänen seuraajansa oli hänen poikansa Rimuš.[6]
Perintö
Akkadin Sargonia pidetään jopa ensimmäisen imperiumin perustajana, ja kaksi myöhempää assyrialaishallitsijaa nimettiin hänen mukaansa. Vaikka hänen edeltäjänsä Lugalzaggisi oli jo alkanut laajentaa sumerien valtakuntaa, Sargonia pidettiin kuitenkin Mesopotamiassa historiallisen sotilasperinteen perustajana.[1] Hän sai todennäköisesti varsin legendaarisen maineen jo elinaikanaan.[8]
Sargonin perustama valtakunta vaikutti noin 150 vuoden ajan, ja sen kaatoi 2100-luvun aikana gutilaisten dynastia. Sargonin valtakunta kuitenkin vakiinnutti kaupankäyntiä suurella alueella, ja se oli ensimmäinen laajamittaista byrokratiaa ja hallintokoneistoa käyttänyt valtio, johon myöhempiä hallitsijoita ja valtakuntia on verrattu.[6]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
