Salviat

Salviat (Salvia) on huulikukkaiskasveihin kuuluva kasvien suku, johon kuuluu hieman yli tuhat lajia.^[1] Tunnetuin salvialajeista lienee maustekasvina käytetty ryytisalvia (Salvia officinalis).^[2] Salvian nimi on peräisin latinan sanasta salvare ’parantaa’, ja salvialla uskotaan olevan monia parantavia ominaisuuksia.^[3]

Salviat
Ryytisalvia (Salvia officinalis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Alaheimo:	Nepetoideae
Suku:	Salviat Salvia L.
Synonyymit
58, mukaan lukien:[1] piiskat (Perovskia Kar.) rosmariinit (Rosmarinus L.)
Katso myös
Salviat Wikispeciesissä   Salviat Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Ulkonäkö ja koko

Niittysalvian (S. pratensis) kukkia.

Salviat ovat monivuotisia ja isohkoja ruohoja. Varret ovat nelisärmäisiä. Vastakkain olevat lehdet ovat saha- tai nyhälaitaisia. Kukinnot sijaitsevat latvassa ja ovat tähkämäisiä, tiheiden lehtihankaisten viuhkojen eli valekiehkuroiden muodostamia rykelmiä. Kaksihuulisissa kukissa on kaksi hedettä, kaksi vähemmän kuin huulikukkaiskasveilla yleensä.^[2][4]

Levinneisyys

Euroopassa salvialajeja kasvaa luonnonvaraisena maanosan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisemmas ne ovat levinneet ihmisen toiminnan seurauksena.^[5] Suomessa luonnonvaraisia salvialajeja on tavattu kaikkiaan viisi, mutta ne kaikki ovat tulokaslajeja.^[6][7]

Käyttö

Useimpia viljeltyjä salvioita käytetään yksi-, kaksi- tai monivuotisina koristekasveina, maustekasveina ja lääkekasveina. Päihteenä käytetty salvia on mazatecinsalvia (Salvia divinorum).

Lajeja

Pohjoismaissa ja osin myös Suomessa tavataan tulokaslajina tai villiintyneenä ainakin seuraavia salvialajeja:^[5][8]

• keltasalvia (Salvia glutinosa)
• chiasalvia (Salvia hispanica) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
• lehtosalvia (Salvia nemorosa)
• ryytisalvia (Salvia officinalis) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
• sinisalvia (Salvia patens) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
• niittysalvia (Salvia pratensis)
• preeriasalvia (Salvia reflexa) (satunnaistulokas)
• rosmariini eli rohtorosmariini (Salvia rosmarinus, syn. Rosmarinus officinalis) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
• loistosalvia (Salvia ×sylvestris) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)
• kiehkurasalvia (Salvia verticillata)
• kirjosalvia (Salvia viridis) (satunnaistulokas ja viljelykasvi)

Muita lajeja:

• Salvia aegyptiaca – egyptinsalvia
• Salvia aethiopis – vanukesalvia
• Salvia africana – afrikansalvia
• Salvia apiana – valkosalvia
• Salvia argentea – hopeasalvia
• Salvia broussonetii – teneriffansalvia
• Salvia bulleyana – täpläsalvia
• Salvia canariensis – kanariansalvia
• Salvia coccinea – punasalvia
• Salvia deserta – kirgisiansalvia
• Salvia divinorum – mazatecinsalvia
• Salvia elegans – ananassalvia
• Salvia farinacea – härmesalvia
• Salvia fruticosa – pensassalvia
• Salvia greggii – syyssalvia
• Salvia herbanica – fuerteventuransalvia
• Salvia hians – kellosalvia
• Salvia involucrata – pallosalvia
• Salvia jordanii (syn. Rosmarinus eriocalyx) – marokonrosmariini
• Salvia lavandulifolia – laventelisalvia
• Salvia leucantha – nuokkusalvia
• Salvia lyrata – lyyrasalvia
• Salvia medusa
• Salvia microphylla – keijunsalvia
• Salvia miltiorrhiza – kiinansalvia
• Salvia nemorosa subsp. pseudosylvestris – kaakonlehtosalvia
• Salvia nutans – torkkusalvia
• Salvia sclarea – myskisalvia
• Salvia sessei – liekkisalvia
• Salvia splendens – tulisalvia
• Salvia transsylvanica – transilvaniansalvia
• Salvia uliginosa – isosalvia
• Salvia verbenaca – verbenasalvia
• Salvia yangii (syn. Perovskia atriplicifolia) – sulkapiiska

Lähteet

• Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
• Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg Bo & Stenberg Lennart. Suom. Seppo Vuokko & Henry Väre. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet

1. Govaerts, R. et al.: Salvia L. Plants of the World Online. 2023. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
2. Den virtuella floran: Salvior Salvia. (ruotsiksi) Viitattu 4.8.2011.
3. Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
4. Retkeilykasvio 1998, s. 356, 369.
5. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 522.
6. Retkeilykasvio 1998, s. 369–370.
7. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Salvialajit Suomessa (hakusana Salvia). Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 4.8.2011.
8. Suomen Lajitietokeskus: Salviat – Salvia Viitattu 2.12.2023.

Aiheesta muualla

• Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Salviat (Salvia)
• Funet: Salviat (Salvia)
• ITIS: Salvia (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Salvia (englanniksi)
• Flora of China: Salvia (englanniksi)