Salmetar

Salmetar oli Iisalmessa vuosina 1897–2007 ilmestynyt sanoma- ja paikallislehti.

Lehden ensimmäisen numeron etusivu.

Kuopiolaisen kirjanpainaja O. W. Backmanin perustama Salmetar oli Iisalmen ensimmäinen sanomalehti. Se oli luonteeltaan paikallinen ja linjaltaan suomenmielinen. Vuonna 1904 lehti asettui perustuslailliselle kannalle ja vuonna 1907 se julistautui nuorsuomalaiseksi. Vuonna 1919 Salmettaresta tuli Kansallisen Edistyspuolueen kannattaja.^[1]

Vuonna 1925 Salmettarelle perustettiin maalaisliittolainen kilpailija Iisalmen Sanomat. Samaan aikaan lehdestä tuli kokoomuspuolueen äänenkannattaja. Vuonna 1950 se muuttui puolueisiin sitoutumattomaksi. Iisalmen Sanomien muututtua kuusipäiväiseksi vuonna 1952 Salmetar joutui taloudellisesti yhä ahtaammalle. Kuopiolaisen Savon kustannusyhtiö osti sen vuonna 1965, jolloin Salmettaressa alettiin julkaista myös yhtiön päälehden aineistoa. Vuonna 1967 lehti myytiin Iisalmen Sanomille, minkä jälkeen se ilmestyi Iisalmen kaupungin paikallislehtenä.^[1] Vuoden 2008 alussa Salmetar liitettiin osaksi sunnuntain Iisalmen Sanomia^[2].

Salmetar ilmestyi aluksi kahdesti, vuodesta 1907 lähtien kolmesti, vuodesta 1966 neljästi ja vuodesta 1967 kerran viikossa. Sen levikki oli 1910- ja 1920-luvuilla 3 000–4 000, 1940-luvulla 2 000–3 000 ja paikallislehtenä 1970- ja 1980-luvuilla 5 000–6 500 kappaletta. Sanomalehtenä ilmestyneen Salmettaren päätoimittajina työskentelivät Antti Tani (1897–1910), Santeri Rissanen (1910–1911, 1919–1926 ja 1928–1930), F. W. Kallio (Nyberg, 1911–1917), Väinö Raatikainen (1917–1918), Sakari Brofeld (1926), Aaro A. Nuutinen (1926–1928), Leo Tevala (Tåg, 1930–1941, 1943–1947 ja 1949–1958), J. K. Saarinen (1941–1943), Jorma Kiuasperä (1947–1949), J. J. Harlamo (1952), Heikki Kääriäinen (1953) ja Eeva Remes (vuodesta 1958).^[1]

Lähteet

1. Suomen lehdistön historia 6: Hakuteos Kotokulma – Savon Lehti, s. 332–333. Kuopio: Kustannuskiila Oy, 1988. ISBN 951-657-240-5
2. Salmetar yhdistyy Iisalmen Sanomiin vanha.keskisuomalainen.com. Viitattu 1.3.2016.^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• Salmetar digitoituna kansalliskirjastossa