Saksan 8. panssaridivisioona (saks. 8. Panzer-Division) oli Saksan maavoimien yhtymä toisessa maailmansodassa. Se muodostettiin 3. kevyestä divisioonasta tammikuussa 1940. Olemassaolonsa aikana divisioonan esikunta oli Cottbusissa osana Wehrkreis III:a.
| 8. panssaridivisioona | |
|---|---|
 yhtymän tunnus 1941-1945 |
|
| Toiminnassa | tammikuu 1940–1945 |
| Valtio | Saksa |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Panssarijoukot |
| Sodat ja taistelut | Toinen maailmansota |
Perustaminen
Wehrkreis III perusti 10. marraskuuta 1938 Cottbusissa 3. kevyen divisioonan, johon kuuluivat perustettaessa 67. panssaripataljoona, 8. ja 9. mekanisoidut ratsuväkirykmentit ja 8. tiedustelurykmentti.[1]
Historia
Divisioonan liikekannallepano alkoi 28. elokuuta 1939. Puolan valtaukseen se liitettiin XV armeijakuntaan, jossa se eteni Warte-Nida-linjalle. Puolan sotatoimien päätyttyä divisioona palasi Cottbusiin.[1]
3. kevyt divisioona nimettiin 16. lokakuuta 1939 8. panssaridivisioonaksi, jolloin sen tiedustelurykmentin toinen tiedustelupataljoona siirrettiin 10. panssaridivisioonaan. Tilalle divisioona sai Itä-Preussiin sijoitetun kaksipataljoonaisen 10. panssarirykmentin. Samassa yhteydessä perustettiin 8. kivääriprikaatin esikunta, johon liitettiin kolmipataljoonainen 8. kiväärirykmentti ja 8. moottoripyöräpataljoona. Divisioonan panssaripataljoonien pääkalustona olivat tšekkiläiset Panzerkampfwagen 38(t) -panssarivaunut. Divisioonan 10. panssarirykmenttiin muodostettiin 1. tammikuuta 1940 kolmas pataljoona 67. panssaripataljoonasta.[1][2] Lisäksi divisioonaan kuului kaksikomppaniainen panssarintorjuntapataljoona, pioneeripataljoona sekä viesti- ja huoltoyksiköitä. Divisioonan tykistöön kuului kaksi 105 millimetrin haupitsein varustettua patteristoa.
Ranskan valtaus
Divisioona liitettiin Ranskan valtausta varten XLI motorisoituun armeijakuntaan. Se osallistui Maas-joen ylitykseen liittyviin taisteluihin, joissa Ranskan joukot kykenivät aluksi torjumaan saksalaisten etenemisen. Taisteluissa divisioona kärsi suurehkoja tappioita. Lopulta ranskalaiset pakotettiin peräytymään panssarihyökkäyksen tieltä. Divisioona osallistui Ranskan 1. ja 7. armeija tuhoamiseen toukokuussa 1940. Ranskan antauduttua divisioona oli Ranskassa miehitysjoukkona maaliskuuhun 1941 saakka.[2]
Itärintama
Divisioona lähetettiin maaliskuussa 1941 itään, missä se osallistui huhtikuussa Balkanin taisteluihin I armeijakunnassa. Yhtymä siirrettiin heinäkuussa itärintamalle, missä se liitettiin pohjoisen armeijaryhmän 4. panssariryhmään Erich von Mansteinin komentamaan LVI panssariarmeijakuntaan. Divisioona hyökkäsi armeijakunnan mukana Baltian maiden läpi kohti Leningradia.
Divisioona osallistui taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan aina vuoden 1944 loppuun saakka.[2]
Komentajat
Divisioonankomentajina olivat[3]:
- panssarikenraali Adolf-Friedrich Kuntzen 16. lokakuuta 1939 -20. helmikuuta 1941
- panssarikenraali Erich Brandenberger 20.-21. helmikuuta 1941
- kenraaliluutnantti Walter Neumann-Silkow 21. helmikuuta - 26. toukokuuta 1941
- panssarikenraali Erich Brandenberger 26. toukokuuta - 8. joulukuuta 1941
- kenraaliluutnantti Werner Hühner 8. joulukuuta 1941 - 28. tammikuuta 1942
- panssarikenraali Erich Brandenberger 29. tammikuuta - 6. elokuuta 1942
- kenraaliluutnantti Josef Schrötter 6. elokuuta - 10. marraskuuta 1942
- panssarikenraali Erich Brandenberger 10. marraskuuta 1942 - 17. tammikuuta 1943
- kenraaliluutnantti Sebastian Fichtner 17. tammikuuta - 20. syyskuuta 1943
- kenraalimajuri Gottfried Fröhlich 20. syyskuuta 1943 - 1. huhtikuuta 1944
- kenraalimajuri Werner Friebe 1. huhtikuuta - 21. heinäkuuta 1944
- kenraalimajuri Heinz Hax 5. tammikuuta - 8. toukokuuta 1945
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.