kreikkalainen televisiosarja From Wikipedia, the free encyclopedia
Saari (kreik. Το Νησί, To Nisí) on kreikkalainen televisiosarja, joka perustuu Victoria Hislopin samannimiseen romaaniin Saari (The Island, 2005). Se sijoittuu Kreetalle Spinalóngan saaren leprapotilaiden yhteisöön sekä läheiseen Plákan kylään, ja kertoo tämän yhteisön jäsenten traagisista kohtaloista useiden vuosikymmenten ajalta.[1] Sarjaa esitettiin Kreikassa vuosina 2010–2011, ja se sai suuren suosion ja hyvän vastaanoton myös kriitikoilta. Sen esitysoikeudet on myyty useaan maahan, ja Suomessa se esitettiin vuosina 2013–2014 (uusinta 2015).
| Saari | |
|---|---|
| Το Νησί To Nisí |
|
 |
|
| Tyyli | draama |
| Alkuperämaa | Kreikka |
| Alkuperäiskieli | kreikka |
| Verkko | Mega Channel |
| Esitetty | 11. lokakuuta 2010 – 23. toukokuuta 2011 |
| Tuotantokausia | 1 |
| Jaksoja | 26 |
| Ikäraja |
 |
| Tunnuskappale |
”Eísai esý o ánthropós mou” (Andriána Bámpali) ”Mávri petaloúda” (Giánnis Charoúlis) |
| Tuotanto | |
| Tuottaja(t) | Nínos Elmatzióglou |
| Ohjaaja(t) | Thodorís Papadoulákis |
| Käsikirjoittaja(t) |
Victoria Hislop Mirélla Papaoikonómou |
| Säveltäjä(t) | Mínos Mátsas |
| Kuvaaja(t) | Vangélis Katrizidákis |
| Tuotantoyhtiö(t) | TVE S.A., Indigo View |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
Lepra eli spitaali tai Hansenin tauti on krooninen sairaus, joka aiheuttaa epämuodostumia iholle ja muualle kehoon. Taudin tarttuvuuden vuoksi siihen sairastuneet eristettiin aiemmin muusta yhteisöstä. Spinalóngan saari toimi tällaisena leprasiirtolana vuosina 1903–1957.[2] Samaan aikaan saari toimi myös vankilana joillekin terveille, jotka joutuivat vankeuteen sairaiden joukkoon.[3]
Elämä Spinalóngalla oli ankaraa. Saari on karu ja siksi kaikki ravinto täytyi tuoda muualta. Saaren asukkaat saivat valtiolta rahallista tukea, minkä ansiosta he saattoivat käydä kauppaa läheisten Plákan ja Eloúntan kylien asukkaiden kanssa. Lepraan löydettiin toimiva lääke ja saaren leprasiirtola suljettiin lopulta vuonna 1957.[3]
Hislopin romaanin menestys herätti kiinnostuksen tehdä siitä filmatisointi. Hislop halusi antaa oikeudet kreikkalaisille. Romaanin tarina laajennettiin 26-osaiseksi televisiosarjaksi, mitä varten Hislop lisäsi tarinaan tapahtumia ja henkilöitä. Sarja kuvattiin Kreetalla aidossa ympäristössä Spinalóngalla, Plákassa, Epáno Eloúntassa ja Ágios Nikólaoksessa. Kuvauksissa auttoi noin 700 paikallista avustajaa. Sarja on yksi kreikkalaisen televisiotuotannon kalleimpia; sen tuotantokustannukset olivat noin 4 miljoonaa euroa.[2][3]
Sarjan esittelyfilmin ensiesitys järjestettiin Ágios Nikólaoksessa 10. lokakuuta 2010.[3] Ensiesitys televisiossa oli seuraavana päivänä, 11. lokakuuta.[4] Sarja sai suuren suosion Kreikassa. Sitä seurasi noin 35 prosenttia kreikkalaisista televisionkatsojista, ja illalla sarjan lähetysaikaan lähes 62 prosenttia sen hetkisistä televisionkatsojista seurasi sitä.[5]
Sarjan oikeudet on myyty useaan maahan, muun muassa Bulgariaan, Britanniaan, Kroatiaan, Makedoniaan, Romaniaan, Serbiaan, Turkkiin, Unkariin ja Venäjälle.[6][7][8] Suomessa sarjan esitti Yle Teema. Ensimmäisen jakson esitys oli 10. joulukuuta 2013 ja viimeinen esitettiin 10. kesäkuuta 2014[1] (uusinta 25. toukokuuta – 21. heinäkuuta 2015).
Sarjan kehyskertomus sijoittuu nykyaikaan. Nuori kreikkalaisenglantilainen nainen Alexis Fielding lähtee äitinsä suvun kotiseudulle Kreetan saarelle etsimään tietoa siitä, miksi äiti on aina vaiennut suvun menneisyydestä. Plákan kylässä Alexis tapaa Foteinín, vanhan naisen, joka oli hänen isoäitinsä sisaren paras ystävä. Foteiní alkaa kertoa suvun tarinaa. Kertomus alkaa vuodesta 1939 ja sijoittuu Plákaan ja sen edustalla sijaitsevaan Spinalóngan saareen. Saarella sijaitsi useita vuosikymmeniä leprasiirtola.
Foteiní kertoo Alexikselle tämän isoäidin äidistä, Plákan kyläkoulun opettajasta Eléni Petrákista, tämän miehestä Giórgis Petrákiksesta sekä heidän kahdesta tyttärestään Maríasta ja Ánnasta. Giórgiksen tehtävänä on kalastajantyönsä ohella kuljettaa ihmisiä ja ruokaa Spinalóngalle veneellään. Saarelle lepran vuoksi joutuneet ovat kyläyhteisön kannalta lähes kuin kuolleita, sillä heitä ei juurikaan voi tavata, ja yhteyttä voi pitää ainoastaan kirjeitse ja harvojen saarella vierailevien kautta. Kyläläisistä ainoastaan Giórgis pääsee työnsä kautta käymään saarella. Eräänä päivänä Eléniltä löydetään lepra, ja niin Giórgis joutuu viemään vaimonsa Spinalóngaan.
.jpg)
Eléni pyrkii rakentamaan elämäänsä Spinalóngalla. Elämä saarella on karua, mutta lopulta hänestä tulee saaren koulun opettaja. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset tulevat Plákaan, mutta karttavat saarta. Eléni kuolee lepraan sota-ajan lopulla. Jäljelle jäänyt perhe jatkaa elämäänsä Plákassa. Kreikan sisällissodan jälkeen aikuiseksi kasvanut Ánna menee naimisiin rikkaan maanomistajan pojan Antréas Vandoulákiksen kanssa. Hän kätkee totuuden äitinsä kuolemasta mieheltään ja appivanhemmiltaan.
Vuosien kuluessa yhä uusia kyläläisiä joutuu Spinalóngalle. Ajan kuluessa olot saarella paranevat jonkin verran. Saarella työskentelevät lääkärit etsivät lääkettä lepraan, mutta ensimmäiset kokeilut epäonnistuvat.
Eräänä päivänä Vandoulákiksen perheeseen ilmestyy Antréaksen kauan poissa ollut serkku Manólis. Ánna rakastuu Manólikseen, joka kihlautuu Marían kanssa. Vähän ennen häitä Maríalta kuitenkin löydetään lepra. Niin kihlaus puretaan ja María joutuu Spinalóngalle. Tämän jälkeen Ánnan ja Manóliksen välille muodostuu salasuhde. Lepraan liittyvän häpeällisen salaisuuden paljastuttua Vandoulákisten suhtautuminen koko Petrákiksen perheeseen muuttuu ja myös perheen jäsenten välit huononevat. Ánna saa lapsen, jonka nimeksi annetaan Sofía. Epäselväksi jää, oliko tämän isä Antréas vai Manólis.
Lopulta lepraan löydetään lääke, jonka seurauksena ensimmäiset potilaat paranevat kokonaan ja voivat lähteä saarelta. Eräänä päivänä saaren lepraparantola voidaan sulkea kokonaan. Tuolloin parantuneet pääsevät muuttamaan koteihinsa ja jäljelle jääneet potilaat pääsevät muualle hoidettaviksi. Ánnan ja Manóliksen salasuhde paljastuu Antréakselle samana päivänä, kun kyläläiset juhlivat Spinalóngan sulkemista ja muun muassa Marían paluuta. Antréas raivostuu ja ampuu Ánnaa. Ánna kuolee, ja näin Giórgis menettää toisen tyttärensä samana päivänä kun saa toisen takaisin.
Antréas joutuu vankilaan, jossa kuolee jonkun ajan kuluttua. María menee naimisiin Spinalóngalla tapaamansa, saaren potilaita hoitaneen lääkäri Níkos Kyrítsiksen kanssa. Sofía annetaan ottolapseksi heille. He kertovat Sofíalle asiasta vasta, kun tämä tulee täysi-ikäiseksi. Sofía jättää Kreikan ja muuttaa Englantiin tapaamansa englantilaisen miehen Marcuksen kanssa. Sofía ja Marcus saavat tyttären Alexiksen.
Foteinín kertomuksen kautta Alexikselle selviää näin vähitellen, että suvun vaiettu salaisuus liittyy lepraan, joka on leimannut kyseistä yhteisöä ja monia perheitä pitkään, sekä ihmissuhteiden kiemuroihin ja Ánnan traagiseen kohtaloon. Samalla Foteiní kertoo monien muiden Spinalóngan potilaiden traagisista kohtaloista, Plákan ja Spinalóngan yhteisöjen sisäisistä jännitteistä, lääkkeen löytymisen ja parantumisen toivosta, ja ihmisistä, jotka eivät koskaan menetä toivoaan kaiken keskellä.
Sarjan lopussa palataan jälleen nykyaikaan: Sofía lähtee tyttärensä Alexiksen perässä Kreetalle. He kohtaavat Spinalóngalla ja tekevät sovinnon.
Alla on lueteltu sarjan päähenkilöt. Henkilönnimien translitterointi seuraa Wikipedian yleisiä käytäntöjä ja poikkeaa joissain kohdin suomenkielisestä televisiotekstityksestä.
Sarjan päähenkilöt, Petrákiksen perheen jäsenet, joiden ympärille koko sarjan tapahtumat keskittyvät, on merkitty vahvennettuna.
| Eléni Petráki | Giórgis Petrákis | Elefthería Vandouláki | Aléxandros Vandoulákis | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Níkos Kyrítsis | María Petráki | Ánna Petráki | Antréas Vandoulákis | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Sofia Fielding | Markus Fielding | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Alexis Fielding | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kreikassa sarja sai yleisesti hyvät arvostelut ja muun muassa näyttelijäntyötä, ohjausta ja kuvausta kehuttiin.[5] Sarjaa kuvattiin taiteellisesti kunnianhimoiseksi ja pikkutarkasti tehdyksi.[9] Ulkoisesti sarja muistuttaakin enemmän elokuvaa kuin televisio-ohjelmaa.[3] Toisaalta jotkut pitivät sarjaa hitaasti etenevänä, ylidramaattisena ja masentavana.[5]
I Kathimeriní -lehden kommentaattori Mariánna Tziantzí näki sarjan kuvaavan myös nykyajan Kreikan tuntoja: monet pelkäävät putoamista työttömyyteen ja köyhyyteen, eräänlaiseen henkiseen Spinalóngaan; samaan aikaan saaren tarina ilmentää kuitenkin myös toivoa paremmasta, lepran ja sen tuoman stigman voittamisesta. Tällaisena sarja edusti kreikkalaisille eräänlaista yhteistä, jaettua kokemusta.[9] Myös kirjailija Hislopin itsensä mukaan Saari on ”tarina ihmisistä, jotka eivät koskaan luovuta ja ovat täynnä toivoa ja uskoa parempaan. Tämä sopii myös nykypäivän Kreikkaan.”[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
