tietoliikennesatelliitti From Wikipedia, the free encyclopedia
SES-9 on luxemburgilaisen SES:n operoima geostationaarinen tietoliikennesatelliitti, joka laukaistiin 4. maaliskuuta 2016 SpaceX:n Falcon 9 Full Thrust -raketilla. Satelliittia voidaan käyttää DTH-lähetyksiin ja laajakaistayhteyden lähettämiseen sekä mobiiliverkkojen ja Internetin runkoverkon välisenä backhaul-yhteytenä. SES-9:n palvelualueeseen kuuluvat Kaakkois-Afrikka, Lähi-itä, Etelä- ja Itä-Aasia sekä osia Oseaniasta.
SES-9 | |
---|---|
SES-9:n laukaissut Falcon 9 -raketti laukaisualustalla 22. helmikuuta 2016. |
|
COSPAR ID | 2016-013A |
SATCAT № | 41380 |
Organisaatio | SES |
Valmistaja | Boeing |
Tehtävätyyppi | tietoliikennesatelliitti |
Laukaisu |
4. maaliskuuta 2016 23.35 UTC Cape Canaveral AFS SLC-40 |
Laukaisualus | Falcon 9 Full Thrust |
Tehtävän kesto | ~15 vuotta (suunniteltu) |
Satelliittirunko | BSS-702HP |
Massa | 5 271 kg |
Kiertorata | |
Viitejärjestelmä | Maakeskeinen |
Kiertorata | GEO[1] |
Pituuspiiri | 108,2° E[1] |
Isoakselin puolikas | 42241 km[2] |
Eksentrisyys | 0,0000489[2] |
Inklinaatio | 0,1°[2] |
Kiertoaika | 1440,0 min[2] |
Apogeum | 35872,2 km[2] |
Perigeum | 35868,0 km[2] |
Epookki | 31. toukokuuta 2016 23.35 UTC[2] |
Aiheesta muualla | |
Virallinen sivusto |
Satelliitti oli SpaceX:n päivitetyn Falcon 9 Full Thrust -raketin toinen laukaisu ja ensimmäinen geostationaariselle siirtoradalle. SES-9 oli myös laukaisuhetkellään raskain SpaceX:n Falcon 9 -raketin GTO-radalle viemä hyötykuorma noin 5 300 kilogramman massallaan.[3]
SES-9 on Boeingin valmistama satelliitti, joka rakentuu yhtiön BSS-702HP-satelliittirungon ympärille. Satelliitti on varustettu 81:llä Ku-kaistan transponderilla, ja painaa 5 271 kilogrammaa[3]
SES-9 on tarkoitus sijoittaa kiertoradalla segmentille 108,2° itäistä pituutta, josta se palvelee 22,29 miljoonan aasialaisen kotitalouden tietoliikennettä. Satelliitti tuo alueelle uutta siirtokapasiteettia, minkä lisäksi se korvaa käytöstä poistuvan vuonna 2000 laukaistun NSS-11-tietoliikennesatelliitin, joka oli siirtynyt SES:lle Americom-yhtiön oston yhteydessä. Noin 15 vuoden käyttöiälle suunniteltu NSS-11 siirretään korvaamisensa jälkeen toiselle kiertoratasegmentille, missä sen on tarkoitus jatkaa toimintaansa.[3]
SES-9 sijoittuu samalle kiertoratasegmentille SES-7-satelliitin kanssa, jonka SES osti konkurssin tehneeltä ProtoStar-yhtiöltä. SES-7 on toiminut yhteistyössä NSS-11-satelliitin kanssa, ja sen käyttöä on tarkoitus jatkaa myös SES-9:n kanssa.[3]
SES-9-satelliittia voidaan käyttää DTH-lähetyksiin ja laajakaistayhteyden lähettämiseen sekä mobiiliverkkojen ja Internetin runkoverkon välisenä backhaul-yhtetytenä.[3] SES-9:n palvelualueeseen kuuluvat Kaakkois-Afrikka, Lähi-itä, Etelä- ja Itä-Aasia sekä osia Oseaniasta.[4]
SES-9 oli tarkoitus laukaista alun perin syksyllä 2015, mutta laukaisu viivästyi kesäkuussa 2015 CRS-7-rahtilennon yhteydessä sattuneen onnettomuuden takia.[5] SES-9:n laukaisuaika tarkentui ensin 24. helmikuuta 2016. Lentoa päätettiin lykätä päivällä huonon sään vuoksi puoli tuntia ennen laukaisuikkunan aukeamista. Seuraavan päivän laukaisuyritys jouduttiin keskeyttämään hieman alle kaksi minuuttia ennen lentoonlähtöä polttoaineen tankkaamiseen liittyvien ongelmien vuoksi.[6] Laukaisu siirtyi kolmella päivällä eteenpäin 28. helmikuuta 2016,[7] jolloin SpaceX teki kaksi laukaisuyritystä. Ensimmäisen yrityksen keskeytti suoja-alueelle purjehtinut laiva.[3] Toinen yritys tapahtui seuraavan päivän puolella kello 00.21 UTC-aikaa,[7] mutta laukaisu keskeytettiin juuri ennen lentoonlähtöä moottoritehon jäätyä vaadittua alhaisemmaksi. Todennäköisenä syynä moottorien odotettua heikompaan suorituskykyyn oli raketin hapettimena käytetty nestehappi, joka oli päässyt laivan aiheuttamien viivästysten takia lämpenemään.[3] Neljäs laukaisuyritys, jonka oli tarkoitus tapahtua 1. maaliskuuta 2016, jouduttiin myös hylkäämään liian voimakkaiden ylemmän korkeuden tuulien takia.[3]
Viidennellä yrityksellä Falcon 9 Full Thrust -raketti laukaisi SES-9:n onnistuneesti Cape Canaveral Air Force Stationin laukaisukompleksi 40:ltä 4. maaliskuuta kello 23.35 UTC-aikaa. Raketin ensimmäisen vaiheen yhdeksän Merlin 1D -moottoria paloivat kaksi minuuttia ja 36 sekuntia, jonka jälkeen ensimmäinen ja toinen vaihe irtautuivat toisistaan neljä sekuntia moottorien sammumisen jälkeen. Toinen vaihe jatkoi satelliitin viemistä pysäköintiradalle kuuden minuutin ja 14 sekunnin poltolla, jonka jälkeen sen Merlin 1D Vacuum -moottori sammutettiin ennen toista käynnistystä. Ensimmäisen vaihe aloitti irtautumisen jälkeen laskeutumisyrityksen[3] 600 kilometriä Floridan niemimaasta itään[5] merellä sijaitsevalle ASDS-lautalle. Rakettivaihe teki kaksi paluupolttoa,[3] mutta tuhoutui silti kovassa laskeutumisessa. SES-9-lennon yhteydessä tehty laskeutumisyritys oli tosin muita vastaavia yrityksiä haastavampi korkeiden ratavaatimusten takia.[5] Toinen vaihe käynnistettiin uudelleen viimeiselle poltolle noin 27 minuuttia lentoonlähdön jälkeen. Poltto kesti 48 sekuntia, ja se vei satelliitin halutulle siirtoradalle. SES-9 irtautui rakettivaiheesta puoli minuuttia toisen polton päättymisen jälkeen.[3] Toinen vaihe jäi satelliitin irtautumisen jälkeen hyvin elliptiselle LEO-radalle.[8]
SES-9 käytti omaa kemiallista- ja sähköpropulsiojärjestelmäänsä lopulliselle geostationaariselle radalle siirtymiseen.[3] Satelliitti oli saavuttanut halutun radan ja aloitti kaupallisen toimintansa kesäkuun 2016 alulla.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.