Rukajärven piiri

Rukajärven piiri oli Neuvosto-Karjalan paikallinen itsehallintoalue. Se muodostettiin 1920-luvun alussa entisen Aunuksen kuvernementin Rukajärven ja Kiimasjärven kunnista sekä Repolan kunnan itäosasta ja pienemmistä osista Kontokin, Jyskyjärven ja Tunkuan kuntia.

Vuonna 1926 Rukajärven piirin pinta-ala oli 7 748 km² ja asukasluku 2 496, joista karjalaisia oli 2 376. Asukastiheys oli 0,32 as/km². Piirin pinta-alasta oli metsää noin 70 %. Vuonna 1926 piiriin kuului 44 kylää, joista tärkeimmät olivat Rukajärvi, Kiimasjärvi, Luvajärvi, Korpilahti, Kuusiniemi, Nokeus ja Miinoa.

Rukajärven piirin alue laajeni 1930-luvulla, kun Repolan piiri liitettiin siihen. Vuonna 1933 piirissä oli 5 933 asukasta, joista karjalaisia oli 4 967.

Jatkosodan aikana Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä vuosina 1941–1944. Rukajärven piiri lakkautettiin jatkosodan jälkeen ja liitettiin Segežan piiriin. Sittemmin suunnilleen entisestä Rukajärven piirin alueesta on muodostettu Mujejärven piiri (1966).

Lakkautetut	Kemijoen piiri • Kiestingin piiri • Kurkijoen piiri • Petrovskin piiri • Poventsan piiri • Pyhäjärven piiri • Repolan piiri • Rukajärven piiri • Šallan piiri • Seesjärven piiri • Soutjärven piiri • Sungun piiri • Suurlahden piiri • Säämäjärven piiri • Tunkuan piiri • Vepsän kansallinen volostiselvennä • Vieljärven piiri • Viteleen piiri • Äänisentauksen piiri
Leningradin alueeseen liitetyt	Jääsken piiri • Koiviston piiri • Käkisalmen piiri • Raivolan piiri • Raudun piiri • Viipurin piiri
Murmanskin alueeseen liitetyt	Kantalahden piiri

Karjalan tasavallan entiset piirit