From Wikipedia, the free encyclopedia
Roska on epäsiisteyttä aiheuttava tai muu asiaankuulumaton pieni esine.[1] Roskien hylkääminen asuttuun tai asumattomaan ympäristöön muualle kuin roskille osoitetulle paikalle, esimerkiksi roska-astiaan, on roskaamista.
Roskat koetaan usein rumiksi, kiusallisiksi ja häiritseviksi, ja ne voidaan kokea ympäristöltään roskatun yhteisön häpeäksi. Roskattua ympäristöä voidaan pitää pilattuna ympäristönä. Muun muassa tämän vuoksi yhteiskunnat suhtautuvat roskiin kielteisesti. Ympäristön roskaaminen onkin Suomessa kielletty.
Ihmiset ovat aina roskanneet, mutta vasta muovien ja muiden hitaasti maatuvien keinotekoisten materiaalien ja massatuotannon keksimisen jälkeen roskaamisesta on tullut todellinen ongelma. Osa entisajan roskista on sitä paitsi arkeologian kannalta kiinnostavaa aineistoa. Osa nykyajan roskista maatuu erittäin hitaasti, joten jos niitä ei kerätä pois tai ne eivät peity, ne ovat ympäristöä rumentamassa jopa vuosituhannet.
Roskaa on kaikkialla, minne ihminen on matkustanut: esimerkiksi korkeimmalla vuorenhuipulla,[2] syvimmässä merenpohjassa,[3] pohjoisnavalla,[4] Kuussa ja avaruudessa.[5][6]
Maailmassa tuotetusta muoviroskasta suurin osa päätyy meriin esimerkiksi laivoista tai rannikoilta. Esimerkiksi Pohjoisen Tyynenmeren jätepyörre on syntynyt kelluvan roskan kasaantumisen vaikutuksesta, ja Tyynenmeren jätepyörrettä on myös kutsuttu maailman suurimmaksi kaatopaikaksi. Vastaavia jätepyörteitä on myös muissa valtamerissä. Osa muovista uppoaa ja muuttuu osaksi meren pohjaelämää ja ekosysteemiä.[7]
Merten roskaamisen vaikutuksesta pieneksi mikromuoviksi hajonnut muovi siirtyy ravintoketjussa eliöstä toiseen, minkä vuoksi tuhansittain lintuja ja merennisäkkäitä kuolee muoviroskan takia vuosittain. Merten roskaamiseen on pyritty puuttumaan esimerkiksi kieltämällä tai rajoittamalla muovipussien käyttöä muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Bangladeshissa.[7]
Ihmiset heittävät tölkkejä, lasipulloja ja muoviroskia teiden varsille, kuten pelloille. Pelloilla esineet voivat silppuuntua ensin heinää niitettäessä, toisen kerran, kun heinää kerätään pois pellolta ja kolmannen kerran, kun ravintoa jauhetaan rehuseokseksi. Tölkkien terävät riekaleet voivat aiheuttaa lehmille sisäistä verenvuotoa ruoansulatusjärjestelmään, minkä seurauksena voi olla kuolema.[8]
Kaakkois-Ruotsin tuottajaliiton puheenjohtaja Lars-Ove Johansson arvioi toukokuussa 2017, että Ruotsissa joudutaan tappamaan noin 5 000 kituvaa lehmää vuodessa luontoon heitettyjen tölkkien takia. Myös Suomessa tehtiin sen jälkeen nautatilallisille kysely. 394 vastanneesta nautatilallisesta 31 % (yli 120 tilallista) kertoi lehmänsä kuolleen luontoon heitetyn tölkin vuoksi, 76 % kertoi löytäneensä tölkkejä pelloiltaan ja 58 % oli joutunut poistamaan alumiininsirpaleita rehusta. Toisaalta lehmille, joiden kuolinsyyn uskotaan tiedettävän, ei tehdä ruumiinavausta, eikä omistajan tai eläinlääkärin arvelu kuolinsyystä tavallisesti vastaa ruumiinavaajan havaintoa.[8]
Lehmien ruoasta on Suomessa löytynyt myös jääkiekkomailan palasia, rautalankaa ja lasinsirpaleita.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
