Roman de la Rose, Ruusuromaani, on muinaisranskalainen allegorinen runo. Sen alkuosan sepitti Guillaume de Lorris noin 1235, loppuosan noin vuodesta 1270 Jean de Meung. Alku on herkkävivahteinen lemmenruno ja ritarirakkauden sääntökokoelma, jälkipuoli kyyninen, pikkutarkka ja karkean aistillinen.[1][2]
Lorrisin ja Meungin Ruusuromaanista (noin 1235–1280) muodostui Johan Huizingan mukaan aristokraattisen rakkauden muotojen tietosanakirja, joka ilmentää aikakauden eroottista elämänkäsitystä, elämän esittämistä tietyltä näkökannalta. Tässä mielessä Huizinga rinnastaa Ruusuromaanin ja skolastiikan hallitsevan luokan julkisesti ilmaistun arvomaailman jäsentäjinä.[3] Ruusuromaani levisi satoina käsikirjoituskopioina, ja siitä tuli aikakautensa kommentoiduin teksti.[4]
Teos jakautuu kahteen osaan: De Lorrisin kirjoittamat säkeet ammentavat vaikutteita ritarikirjallisuudesta ja ihannoivat Ruusun saavuttamattomuutta. De Meungin kirjoittama, huomattavasti laajempi toinen osa erittelee rakkauden teemoja ja toisaalta sisältää naisvihan sävyjä. Osien välillä on näin ollen jännitteitä.[4]
Guillaume de Lorris kuvaamassa unessa ennustetaan, että hän valloittaa naisystävänsä. Runo pohjautuu Truveerirunouteen. Allegorisen unen käytön esikuva on keskiajan latinankielisessä kirjallisuudessa, ja unta alettiin suosia kirjallisuuden muotona. Jälkimäinen, Jean de Meungin, osuus kattaa filosofisesti kaikki maailman asiat. Hän suhtautuu kielteisesti papistoon ja erityisesti kerjäläismunkkeihin. Suhtautumien moniin asioihin on täysin entisestä poikkeavaa, muun muassa hän pilkkaa sensuurimentaliteettia. Kuitenkin jo 1400-luvun alussa Jean de Meungin osuus sai kritiikkiä ja tuomion.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
