yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija From Wikipedia, the free encyclopedia
Rita Frances Dove (s. 28. elokuuta 1952 Akron, Ohio, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kirjailija ja yliopiston professori. Hänen kirjallista uraansa ei voi rajoittaa vain yhteen on kirjallisuuslajiin ja Dove onkin kirjoittanut romaanin, novellin, fiktion, draaman, antologioita, esseitä sekä lukuisia runoja. Hän on myös kirjoittanut Yhdysvaltalaisiin lehtiin kolumneja. Doven teoksensa ja työnsä ovat vaikuttaneet suuresti amerikkalaiseen kirjallisuuteen.[1][2]
Rita Dove | |
---|---|
Dove joulukuussa 2017. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Rita Frances Dove |
Syntynyt | 28. elokuuta 1952 Akron, Ohio, Yhdysvallat |
Kansalaisuus | Yhdysvallat |
Ammatti | Kirjailija ja Yliopisto-opettaja |
Vanhemmat | Ray A. Dove ja Elvira Hord |
Puoliso | Fred Viebahn (1979–) |
Lapset | Aviva Dove-Viebahn |
Kirjailija | |
Äidinkieli | engalti |
Tuotannon kieli | engalti |
Tyylilajit | romaani, novelli, fiktio, draama, antologia, essee ja runous |
Esikoisteos | The yellow house on the cornern |
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Dove on saanut lukuisia palkintoja ja kunnianosoituksia, muun muassa Pulitzerin palkinto runoudesta vuonna 1987. Dove on ainoa runoilija maailmassa, joka on saaanut National Humanities Medal -mitalin vuonna 1996 ja National Medal of Arts -mitalin vuonna 2011. Hänelle on vuoteen 2024 mennessä myönnetty yhteensä 29 kunniatohtorin arvoa Yhdysvaltalaisista korkeakouluista.
Dove on useiden järjestöjen jäsen ja hän on toiminut myös osissa järjestöissä johtotehtävissä. Dove toimi Yhdysvaltain runoilijan palkinnon konsulttina vuosina 1993–1995. Hän oli 40-vuotiaana nuorin virassa toiminut henkilö ja ensimmäinen afroamerikkalainen kyseisessä virassa. Lisäksi Dove toimi Kongressin kirjaston runouden erityis konsulttina vuosina 1999–2000 kahden muun merkittävän Yhdysvaltalaisen runoilijan kanssa.
Dove syntyi Akronissa, Summitin piirikunnassa, Ohiossa vuonna 1952.[2][3] Hänen isänsä Ray A. Dove oli kemisti ja amerikkalaisen teollisuuden yhdentymisen pioneeri, joka työskenteli rengasteollisuuden parissa Goodyearillä.[4] Ritan äiti oli Elvira Hord.[5] Ritan vanhemmat kannustivat häntä jo lapsesta alkaen pitkäjänteiseen opiskeluun ja laajaan lukemiseen.[6][7]
Rita kasvoi lapsuudessa erityisesti historian, kirjallisuuden ja musiikin ympäröimänä, ja hän soitti nuoruudessaan pitkään selloa.[8] Hän johtikin siitä syystä lukionsa silloista majorette-ryhmää.[6] Dovea kiinnosti myös nuoresta asti kirjoittaminen ja runous, ja hän kirjoitti tarinoita, ja näytelmiä luokkalaisilleen esitettäväksi.[9]
Dove menestyi koulussa hyvin ja sijoittui maan sadan parhaan lukio-opiskelijan joukkoon vuonna 1970. Sen johdosta hän pääsi vierailemaan Valkoisessa talossa samana vuonna.[3][9] Dove suoritti englannin kielen tutkinnon hyvin arvosanoin Miamin yliopistosta vuonna 1973. Vuonna 1977 hän opiskeli Iowan yliopistossa kirjailijoiden ryhmässä ja suoritti siellä MFA-tutkinnon.[10]
Ulkoista mediaa | |
---|---|
Rita Dove | |
Kuva(t) | |
Video(t) | |
Yhdysvaltalainen runoilija Rita Dove, 15:43, C-SPAN[11] | |
Toukokuussa 1993 Kongressin kirjastonhoitaja nimitti Doven Yhdysvaltain runoilijan palkinnon konsultiksi. Hän toimi virassa vuoteen 1995 asti.[12][13] Dove oli 40-vuotiaana nuorin ja ensimmäinen afroamerikkalainen henkilö tässä virassa.[14] Dove on toiminut myös Kongressin kirjaston runouden erityis konsulttina vuosina 1999 ja 2000, Yhdysvaltalaisten runoilijoiden Louise Glückin ja WS Merwinin kanssa.[15]
Dove toimi AWP:n (Associated Writing Programs) hallituksessa vuosina 1985–1988 ja johti organisaatiota sen puheenjohtajana vuosina 1986–1987.[4] Vuodesta 1991 alkaen Dove on ollut vuotuisen Anisfield-Wolf Book Award -palkinnon tuomaristossa.[16] Vuosina 2004–2006 Dove toimi Virginian runoilijapalkinnon konsulttina.[10] Virkaan päästyään hän keskittyi levittämään tietoutta runoudesta ja lisäämään yleisön tietoisuutta kirjallisuuden eduista.[17]
Dove kirjoitti viikoittain kolumneja Washington Postille vuosina 2000–2002.[16][18] Vuosina 2018–2019 hän toimi New York Times -lehden runotoimittajana.[19]
Dove toimi Phi Beta Kappan hallituksen jäsenenä vuosina 1994–2000 ja Academy of American Poetsin kanslerina vuosina 2006–2012.[20] Hän on American Philosophical Societyn ja American Academy of Arts and Sciencesin, Fellowship of Southern Writers ja PEN American jäsen.[21][22] Dove on ollut Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäsen ja vuodesta 2023 lähtien hän on toiminut sen varapuheenjohtajana.[20]
Dove sai vuonna 1987 Pulitzerin runouden palkinnon.[6] Vuonna 1999 Dove osallistui Lincoln Memorial -tapahtumaan, jossa hän luki hänen oman runonsa ”America's Millennium”, John Williamsin musiikin säestyksellä.[23][24]
Doven omasta mielestä hänen tähän mennessä kunnianhimoisin runokokoelmansa, Sonata Mulattica, julkaistiin vuonna 2009.[25][26] Se sai vuonna 2010 Hurston-Wright Legacy -palkinnon.[27] Doven vuonna 2016 julkaistu teos Collected Poems 1974–2004, oli National Book -palkinnon finalisti.[28] Teos oli NAACP Image Awardsin runopalkinnon voittaja ja vuonna 2017 Library of Virginia Poetry Award -palkinnon voittaja.[29]
Doven 11. ja viimeisin runokokoelma, Playlist for the Apocalypse, jonka julkaisi WW Norton & Company, julkaistiin elokuussa 2021.[30] New York Timesin kriitikko Dwight Garner kutsui runokokoelmaa yhdeksi parhaaksi runokokoelmaksi maailmassa ja katsoi siinä olevan erityistä herkkyyttä, nokkeluutta ja rohkeutta.[31]
Dove toimitti vuonna 2013 julkaistun, The Penguin Anthology of 20th-Century American Poetry -runokirjan, johon oli koottu eri merkittävien Yhdysvaltalaisia runoilijoiden runoja sadan vuoden ajalta.[32][33] Kokoelma herätti laajaa keskustelua, kun jotkut kriitikot väittivät, että Dove arvostaa kattavaa, populistista agendaa laadun sijaan. Dove oli jättänyt kirjasta pois useita merkittäviä runoilijoita. Tunnettuja runoilijoita, jotka jäivät kirjasta ulkopuolelle, olivat muun muassa Sylvia Plath, Allen Ginsberg, Sterling Allen Brown, Louis Zukofsky, George Oppen, Charles Reznikoff ja Lorine Niedecker.[34]
Yhdysvaltalainen runoilija John Olson kommentoi, että ”Dove sulkee pois henkeäsalpaavan paljon merkittäviä runoilijoita kirjasta pois”.[35][36] Myös kriitikko Helen Vendler tuomitsi jyrkästi Doven valinnat. Hänen mielestä Dove suosii runoilijoiden teemoja ja taustoja laadun, ja tyylin sijasta.[37]
Dove puollusteli valintojaan hyvin laajasti mediassa. Hän selitti kyseenalaisia valintojaan sillä että, hän oli alun perin valinnut Plathin, Ginsbergin ja Brownin runoteoksia, mutta nämä samoin kuin jotkut muut runoilijat jätettiin pois heidän kustantajien toiveensa mukaan, joten heidän runonsa oli poistettava valmiista teoksesta juuri ennen teoksen julkaisua. Lisäksi Penguin Booksin kanssa oli erimielisyyttä joidenkin runojen lupamaksuista.[38][35]
Dove on kirjoittanut sanat Pulitzer-palkinnon voittajan Tania Leónin musiikkiteoksille ”Singin' Sepia” (1996),[39] ”Reflections” (2006),[40] ”Crossing Choirill”. Dove on tehnyt myös yhteistyötä monien muiden säveltäjien, esimerkiksi Richard Danielpourin kanssa, ja kirjoittanut heille sanoja useisiin sävellyksiin.[41]
Dove opetti luovaa kirjoittamista englannin kielellä Arizonan yliopistossa vuosina 1981–1989.[3][42] Vuodesta 1989 alkaen Dove on opettanut Charlottesvillessä Virginian yliopistossa. Hän toimi lisäksi samaisessa yliopistossa englannin kielen professorina vuosina 1993–2020.[15][10]
Pulitzer-palkinnon lisäksi Dove on saanut lukuisia kirjallisia ja akateemisia kunnianosoituksia, mukaan lukien 29 kunniatohtorin arvoa useista Yhdysvaltalaisista korkeakouluista.[43] Dove sai Academy of Achieventilta Golden Plate -palkinnon vuonna 1994.[44][45] Hän sai tieteiden Heinz-palkinnon vuonna 1997.[9] Dove on ainoa runoilija maailmassa, joka on saanut sekä National Humanities -mitalin ja National Medal of the Arts -mitalin.[16][46] Vuonna 1996 Dove sai Bill Clintonilta National Humanities -mitalin ja vuonna 2011 hän sai Barack Obamalta National Medal of Arts -mitalin.[47]
Vuonna 2016 hän oli aloituspuhujana Virginian yliopistossa, joka ei perinteisesti jaa kunniatohtorin arvoja.[48] Vuonna 2014 Dove palkittiin 10 000 dollarin arvoisella Carole Weinstein -palkinnolla runoudesta[49] ja vuonna 2016 hän sai Stone Award for Lifetime Literary Achievement -palkinnon Oregonin osavaltionyliopistolta.[50]
Dove valittiin Ohio Women's Hall of Fameen vuonna 1991[51] ja vuonna 2018 hänet nimettiin Virginian kirjaston Virginian merkittävien naisten joukkoon.[52] Vuonna Dove 2017 sai Callaloo Lifetime Achievement Award -palkinnon[53] ja vuonna 2019 100 000 dollarin arvoisen Wallace Stevens Award -palkinnon.[54] Dove sai WEB Du Bois -mitallin Harvardin yliopistosta vuonna 2018[55] ja Langston Hughes -mitalin vuonna 2019.[56]
Vuonna 2021 Dove sai runouden kultamitalin ja siihen liittyvät 5 000–100 000 dollarin arvoisen rahapalkinnon American Academy of Arts and Letters -järjestöltä.[57] Se on järjestön korkein kunnianosoitus, jonka on saanut vain 16 runoilijana (3 naista) järjestön 110-vuotisen historian aikana. Dove on lisäksi ensimäinen afroamerikkalainen, joka on saanut tämän mitalin.[58]
Vuonna 2022 paljastettiin Sanjay Suchakin tekemä ja Virginian yliopiston tilaama muotokuva Rita Dovesta. Muotokuva on esillä Virginian yliopiston historiallisen Pavilion VII:n eteishuoneessa.[59] Dove sai elämäntyöstään kaksi palkintoa vuonna 2022, Ruth Lilly Poetry Prize -palkinnon Poetry Foundation -järjestöltä[60] ja Rebekah Johnson Bobbitt -palkinnon Kongressin kirjastolta.[61]
Dove sai vuonna 2023 36. henkilönä National Book Foundation -säätiöltä National Book Award -elämäntyöpalkinnon ja siihen liittyvän 10 000 dollarin rahapalkinnnon.[62] Dove sai Academy of American Poets -jätjestöltä Poets Leadership -palkinnon vuonna 2024.[63] Samana vuonna 2024 hän sai Thomas Robinson Prize for Southern Literature -palkinnon Mercer-yliopistolta vuonna 2024.[64][20]
Dove meni naimisiin saksalaissyntyisen kirjailijan Fred Viebahnin kanssa vuonna 1979. He tapasivat ensimmäisen kerran kesällä 1976 Doven ollessa jatko-opiskelija lowan yliopistossa. Parille syntyi tyttö lapsi, Aviva Dove-Viebahn vuonna 1983.[65][24] Dove ja Viebahn harrastavat yhdessä tanssia.[66] Vuodesta 1989 asti pari on asunut Charlottesvillessä, Virginiassa.[67]
Yhdysvaltalainen dokumenttielokuvantekijä Eduardo Montes-Bradley on tehnyt Rita Dovesta dokumenttielokuvan, Rita Dove: An American Poet vuonna 2014. Elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa Charlottesvillessä Paramount-teatterissa 31. tammikuuta 2014.[68]
Kaikki runot on julkaistu The New Yorker -aikakauslehdessä. Lähde runoihin:[69]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.