Yhdistyneen kuningaskunnan entinen pääministeri From Wikipedia, the free encyclopedia
Rishi Sunak ([ˈrɪʃɪ ˈsuːnæk]; s. 12. toukokuuta 1980 Southampton, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta) on brittiläinen konservatiivipuolueen poliitikko, joka toimi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerinä 25. lokakuuta 2022 – 5. heinäkuuta 2024. Alahuoneen jäsen Sunak on ollut vuodesta 2015, ja Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministerinä hän toimi vuosina 2020–2022. Sunak valittiin konservatiivipuolueen johtoon 24. lokakuuta 2022, ja kuningas Charles III nimitti hänet pääministeriksi seuraavana päivänä.
| Rishi Sunak | |
|---|---|
.jpg) Pääministeri Rishi Sunakin virallinen muotokuva 2022. |
|
| Oppositiojohtaja | |
|
5. heinäkuuta 2024 – 2. marraskuuta 2024
|
|
| Monarkki | Charles III |
| Pääministeri | Keir Starmer |
| Edeltäjä | Keir Starmer |
| Seuraaja | Kemi Badenoch |
| Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri | |
|
25. lokakuuta 2022 – 5. heinäkuuta 2024
|
|
| Monarkki | Charles III |
| Varapääministeri |
Dominic Raab Oliver Dowden |
| Edeltäjä | Liz Truss |
| Seuraaja | Keir Starmer |
| Konservatiivipuolueen puheenjohtaja | |
|
24. lokakuuta 2022 – 2. marraskuuta 2024
|
|
| Edeltäjä | Liz Truss |
| Seuraaja | Kemi Badenoch |
| Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeri | |
|
13. helmikuuta 2020 – 5. heinäkuuta 2022
|
|
| Edeltäjä | Sajid Javid |
| Seuraaja | Nadhim Zahawi |
| Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriön kansliapäällikkö | |
|
24. heinäkuuta 2019 – 13. helmikuuta 2020
|
|
| Edeltäjä | Liz Truss |
| Seuraaja | Stephen Barclay |
| Yhdistyneen kuningaskunnan paikallishallintoalivaltiosihteeri | |
|
9. tammikuuta 2018 – 24. heinäkuuta 2019
|
|
| Edeltäjä | Marcus Jones |
| Seuraaja | Luke Hall |
| Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneen jäsen | |
|
Richmond (Yorks)
7. toukokuuta 2015 – |
|
| Edeltäjä | William Hague |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. toukokuuta 1980 Southampton, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus | britti |
| Arvonimi | The Right Honourable |
| Puoliso | Akshata Murthy |
| Tiedot | |
| Puolue | Konservatiivipuolue |
| Uskonto | hindu |
| Aiheesta muualla | |
| www.rishisunak.com | |
Sunak syntyi Southamptonissa 1980. Hänen intialaiset vanhempansa muuttivat Britanniaan Itä-Afrikasta. He ovat hinduja ja etnisyydeltään punjabeja. Rishi Sunakin isä Yashvir syntyi Brittiläisessä Keniassa (nykyään Kenia) ja toimi lääkärinä. Sunakin äiti Usha taas syntyi Tanganjikassa (nykyään Tansania) ja toimi apteekkarina.[1][2]
Sunak kävi koulua Winchester College -sisäoppilaitoksessa[3] ja opiskeli Oxfordin yliopiston Lincoln Collegessa filosofiaa, politiikkaa ja taloustiedettä. Hän valmistui yliopistosta vuonna 2001 ja sai parhaat arvosanat. Sunak työskenteli viikon harjoittelijana konservatiivipuolueen puoluetoimistolla ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Hän on suorittanut MBA-tutkinnon Stanfordin yliopistossa Fulbright-stipendin turvin.[4][3]
Sunak työskenteli analyytikkona liikepankki Goldman Sachsilla ennen kuin siirtyi hedgerahastoyhtiö The Children's Investment Fund Managementiin, jonka osakkaaksi hänet nimitettiin syyskuussa 2006.[5] TCI:ltä hän siirtyi Thélème Partners -hedgerahastoyhtiöön.[6] Hän toimi myös hallituksen jäsenenä N. R. Narayana Murthyn suvun sijoitusyhtiössä Catamaran Venturesissa. Murthy on Sunakin appi.[7]
Sunak valittiin lokakuussa 2014 konservatiivipuolueen ehdokkaaksi vuoden 2015 parlamenttivaaleihin Richmond (Yorks):in vaalipiirissä. Vaalipiirin edellinen edustaja oli William Hague, konservatiivipuolueen entinen puheenjohtaja, joka ei asettunut ehdolle näihin vaaleihin.[4] Sunak valittiin alahuoneeseen 51,4 prosentilla äänistä.[8]
Vuoden 2016 EU-kansanäänestyksessä Sunak kannatti brexitiä eli Yhdistyneen kuningaskunnan eroa Euroopan unionista.[9]
Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa Sunak tuli valituksi 63,9 prosentin ääniosuudella alahuoneeseen.[8] Hän toimi hallituksessa paikallishallinnosta vastaavana alivaltiosihteerinä vuosina 2018–2019.[10] Vuoden 2019 konservatiivipuolueen puheenjohtajavaalin alla Sunak ilmaisi The Times -lehden mielipidekirjoituksessa, että hän kannattaa Boris Johnsonia seuraavaksi puheenjohtajaksi. Johnson takaisi konservatiiveille menestyksen Nigel Faragen Brexit Partya ja Jeremy Corbynin työväenpuoluetta vastaan. Mielipidekirjoituksen allekirjoitti myös kaksi muuta konservatiivipuolueen kansanedustajaa.[11][12]
Heinäkuussa 2019 Sunak nimitettiin valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi valtiovarainministeri Sajid Javidin alaisuuteen. Saman vuoden parlamenttivaaleissa hänet valittiin alahuoneeseen 63,6 prosentin ääniosuudella.[8]
Vuodenvaihteessa 2019–2020 arveltiin, että Sunak nousisi Sajid Javidin tilalle valtiovarainministeriksi. Muutoksen syynä olisi muun muassa se, että Sunak on lojaali pääministeri Boris Johnsonille, kun taas Javidin ja Johnsonin suhteita pidettiin huonoina. Sunakia pidettiin nousevana tähtenä ja katsottiin, että hän esiintyi hyvin vaaliväittelyissä vuoden 2019 parlamenttivaalien alla. Hän oli myös Boris Johsonin pääavustajan Dominic Cummingsin suosiossa.[13][14]
13. helmikuuta 2020 Johnson määräsi Javidin erottamaan kaikki avustajansa ja korvaamaan heidät Dominic Cummingsin valitsemilla henkilöillä. Javid ei suostunut tähän ja erosi, jolloin Johnson nimitti Sunakin hänen tilalleen valtiovarainministeriksi.[15][16]
Ensimmäinen Sunakin laatima budjetti esiteltiin alahuoneelle kuukausi hänen nimittämisensä jälkeen COVID-19-pandemian alkuvaiheissa.[17][18] Budjetti sisälsi 30 miljardin punnan suuruisen paketin, jolla pyrittiin lievittämään pandemian vaikutuksia terveydenhuoltoon ja yrityksiin.[19] Viikkoa myöhemmin Sunak ilmoitti, että yrityksille myönnettäisiin 330 miljardin punnan edestä hätäapua lainojen muodossa,[20] ja että pandemian vuoksi lomautetut työntekijät saisivat 80 prosenttia palkastaan 2500 puntaan asti, jos työnantajat eivät purkaisi heidän työsopimuksiaan.[21][22] Näiden palkkatukien arvioitiin maksavan 14 miljardia puntaa kuukaudessa, ja niitä maksettiin noin 7,5 miljoonalle työntekijälle noin miljoonassa yrityksessä.[23] Palkkatukien maksun piti aluksi jatkua kolme kuukautta, mutta sitä jatkettiin useita kertoja aina syyskuun 2021 loppuun asti.[24]
Heinäkuussa 2020 Sunak julkisti lisää toimia pandemian talousvaikutusten lievittämiseksi. Näihin kuuluivat muun muassa lomautettujen työntekijöiden suojaaminen irtisanomiselta, leimaveron väliaikainen lakkauttaminen, matkailu- ja ravintola-alan arvonlisäveron laskeminen ja ihmisten kannustaminen syömään ravintoloissa.[25][26] Eat Out to Help Out -kampanjaan osallistuneissa ravintoloissa ruokailleiden asiakkaiden aterioita subventoitiin 50 prosentilla 10 puntaan asti päivässä elokuun ajan maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin.[27] Yhteensä kampanja maksoi 849 miljoonaa puntaa.[28] Kampanjaa pidettiin sekä onnistuneena[29] että epäonnistuneena,[30] ja Warwickin yliopiston tutkimuksen mukaan se johti COVID-19-tapausten kasvuun 8–17 prosentilla.[31] Syyskuussa 2020 yleinen tyytyväisyys valtiovarainministerin toimintaan oli 64 prosenttia, mikä oli korkein lukema sitten huhtikuun 1978, jolloin valtiovarainministerinä oli työväenpuolueen Denis Healey.[32]
Maaliskuussa 2021 Sunak esitteli budjetin, jonka alijäämä oli 355 miljardia puntaa – suurin alijäämä koskaan rauhan aikana. Budjettiin kuului yritysten veroasteen korotus 19 prosentista 25 prosenttiin, mikä oli ensimmäinen kerta sitten Denis Healeyn vuoden 1974 budjetin, kun yritysten veroastetta nostettiin.[33]
Marraskuussa 2020 kävi ilmi, että Sunak oli jättänyt ilmoittamatta joitakin hänen ja hänen sukulaistensa taloudellisia sidonnaisuuksia, joihin kuului muun muassa yhteensä 1,7 miljardin punnan arvoinen osakesalkku Infosys-yrityksessä. Ohjeiden mukaan ministereiden on ilmoitettava kaikki sidonnaisuudet, joista voi aiheutua eturistiriitoja; valtiovarainminsteriön edustajan mukaan Sunak ei kuitenkaan ole laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuuttaan vaan noudattanut ohjeita täysin.[34]
Sunak erosi valtiovarainministerin virasta heinäkuussa 2022. Syyksi hän kertoi, ettei enää voinut jatkaa pääministeri Boris Johnsonin johtamassa hallituksessa. Sunak julkaisi erokirjeensä vain minuutteja sen jälkeen, kun terveysministeri Sajid Javid oli ilmoittanut eroavansa. Sunakin seuraajaksi nimitettiin opetusministerinä toiminut Nadhim Zahawi.[35][36]
Lokakuussa 2022 Liz Truss ilmoitti eroavansa pääministerin paikalta. Tämän jälkeen konservatiivipuolueen ehdokkaat Trussin seuraajaksi olivat Rishi Sunak ja Penny Mordaunt. Mordaunt ei saanut vaadittavaa määrää kansanedustajia taakseen ja luopui ehdokkuudesta.[37] Sunak valittiin konservatiivipuolueen puheenjohtajaksi 24. lokakuuta 2022,[38] ja kuningas Charles III nimitti hänet seuraavana päivänä pääministeriksi.[39]
Vuoden 2024 parlamenttivaaleissa konservatiivipuolueen tulos oli sen historian huonoin. Vaalitappion jälkeen Sunak erosi pääministerin virasta ja ilmoitti eroavansa puheenjohtajan tehtävästä. [40]
Sunak meni vuonna 2009 naimisiin Akshata Murthyn kanssa. Murthyn isä on intialainen miljardööri N. R. Narayana Murthy, intialaisen IT-yrityksen Infosysin perustaja.[4] Akshata Murthyn osuus Infosysin osakkeista on syynä siihen, että Sunakin ja Murthyn yhteisen omaisuuden arvo on 651 miljoonaa puntaa, mikä tekee heistä varakkaimmat ihmiset, jotka ovat koskaan asuneet Downing Street 10:ssä[41] – jopa rikkaampia kuin itse kuningas[42]. Sunak ja Murthy asuvat Kirby Sigstonin kylässä lähellä Northallertonia Pohjois-Yorkshiressa.[43] Sunak on uskonnoltaan hindu,[44] ja hän on vannonut kansanedustajan valan Bhagavad Gitalla vuodesta 2017 lähtien.[45][46]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
