Rail Baltica

Rail Baltica on Baltian maiden Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan.

Tämä artikkeli kertoo Helsinki-Varsova-ratahankkeesta. 1800-luvulla rakennetusta Tallinna-Pietari-radasta kertoo Hatsina–Iivananlinna-rata.

Rail Baltica
Rail Baltican reitti (2017)
Perustiedot
Reitti	Varsova–Tallinna (rataosuus)
	Tallinna–Helsinki (meritie tai tunneli)
Avattu	suunniteltu 2030-luvulla[1]
Omistaja	alueen valtiot
Tekniset tiedot
Pituus	noin 870 km
Raiteiden lkm	2
Raideleveys	1 435 mm
Sähköistys	kyllä
yhteistyöyhtiö RB Rail
Infobox OK

Hankkeen historiaa

Taustaa

Suurhankkeen taustalla on vuosien 1991, 1994 ja 1997 yleiseurooppalaisissa liikennekonferensseissa esitetyt ajatukset Baltian rataverkkojen kehittämisestä ja liittämisestä Euroopan yhteisön liikennejärjestelmään ja -käytäviin. ^[2] Jo vuonna 1997 hahmoteltiin eurooppalaisen raideliikenteen liikennekäytävä 1:tä, joka alkaisi Viron Tallinnasta, kulkisi Latvian Riian ja Liettuan Kaunasin kautta Puolan Białystokiin ja edelleen Varsovaan. Vuonna 2004 EU:n liikennekomissaari Karel Van Miertin johdolla Rail Baltica -ratayhteys nostettiin EU:n prioriteettiprojektiksi numero 27 ^[2]. Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) perustamisen myötä hankkeen valvonta ja seurantavastuu selkeytyi. ^[3]

Kustannukset

Vuonna 2008 Rail Baltica -hankkeen kokonaisbudjetiksi arvioitiin lähes 3,2 miljardia euroa. Tästä aikavälin 2007–2013 investoinneiksi arvioitiin 1,556 miljardia ja vuosien 2014–2020 osuudeksi 1,592 miljardia euroa. ^[4][5][6] Hankkeen kohtaloa epäiltiin vuonna 2010. ^[7][8] Sittemmin hankkeen kustannusarvio on tarkentunut ylöspäin noin 5,8 miljardiin euroon.^[9] Vuoden 2023 kokonaisarvio on kymmenen miljardia euroa, johon on vaikuttanut rakentamisen kallistuminen johtuen inflaatiosta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.^[10]

Radan reitti

Aiempi suunnitelma

Rail Baltica

Vuoden 2009 heinäkuussa ratahankkeen linjaus oli kiteytynyt seuraavanlaiseksi ja hankkeen edistymisestä raportoitiin EU:n hankekuvauksissa syksyllä 2010 seuraavasti. Radan linjausta on sittemmin muutettu.^[8][11]

• Puola: Varsova–Białystok–Ełk–Suwałki–Liettuan raja (raideleveys 1 435 mm)
• Liettua: Puolan raja–Šeštokai–Marijampolė (1 435 mm)
• Liettua: Marijampolė–Kaunas–Šiauliai–Joniškis–Latvian raja (1 520 mm)
• Latvia: Liettuan raja–Lalvai–Jelgava–Riika–Valmiera–Valka/Valga (1 520 mm)
• Viro: Valka/Valga–Tartto–Tapa–Tallinna (1 520 mm)

Toteutettava suunnitelma

Baltian maiden teettämän ja vuonna 2011 julkaistun kansainvälisen AECOM-suunnitteluyrityksen laatiman toteuttamisarvion mukaan myöhemmässä vaiheessa, kun liikennöintinopeutta pyritään kasvattamaan, rata voitaisiin oikaista sekä Tallinnan ja Riian (suorempaa reittiä Pärnun kautta) että Riian ja Kaunasin (mahdollinen reitti Bauskan-Panevėžysin kautta) välillä. Oikorataa ja siirtymistä eurooppalaiseen raideleveyteen perusteltiin tiivistelmäraportissa painokkaasti.^[12][13]

Toteutukseen edenneen, mahdollisesti vuonna 2030 valmistuvan ratahankkeen suunnitelman mukaan rata toteutetaan koko pituudeltaan 1435 mm raideleveydellä, joka on Euroopassa yleinen leveys. Virossa rata kulkee suoraa reittiä Tallinnasta Pärnun kautta Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Rail Baltica on 870 kilometrin pituinen ratayhteys.^[14][10]

Rautatieliikenne ennen Rail Balticaa

Baltian alueen rapistuneen rataverkon ohella keskeinen hidaste sujuvalle junaliikenteelle on raideleveyden vaihtuminen Etelä-Liettuassa normaaliraideleveydestä (1 435 mm) Baltiassa ja Suomessa käytettyyn leveämpään rataan (1 520 mm, Suomessa 1 524 mm).^[15][16] Raideliikenne on toistaiseksi myös organisoitu ensisijaisesti kansallisiksi liikenneverkoksi. Jonkun verran yli rajojen ulottuvaa henkilöliikennettä kuitenkin on, sillä esimerkiksi Latvijas dzelzceļš (LDz) ajaa myös Liettuan läpi kulkevia reittejä.^[17]

Suunnitellulla Rail Baltican reitillä liikennöivät tärkeimmät rautatieyhtiöt ovat:

• Puolan valtionrautatieyhtiö Polskie Koleje Państwowe SA
• Liettuan rautatieyhtiö AB Lietuvos Geležinkeliai
• Latvian rautatieyhtiö Latvijas dzelzceļš
• Viron rautatieyhtiö AS Eesti Liinirongid (Elron)

Rail Baltican rakentaminen

Rail Baltica

Puolan-osuus

Puolan-osuuden uudistaminen ei ole vielä alkanut^[18].

Rail Baltica I

Ensimmäinen osa Rail Balticasta Puolan–Liettuan rajalta Mockaista Šeštokaihin ja edelleen Kaunasiin otettiin käyttöön lokakuussa 2015. Yhteys on pituudeltaan 119 kilometriä. Hankkeen kustannukset olivat noin 380 miljoonaa euroa.^[18]

Rail Baltica II

Latvia, Liettua ja Viro sopivat lokakuussa 2014 Kaunas–Tallinna-yhteyden rakentamisesta ja yhteistyöyhtiön perustamisesta. RB Rail -yhtiön tehtävänä on hankkeen kehitystyö, koordinointi ja markkinointi. Maakohtaiset projektiyhtiöt, Rail Baltica Statyba Liettuassa, Eiropas Dzelzcela Linijas Latviassa ja Rail Baltic Estonia Virossa, omistavat kukin kolmanneksen RB Railista.^[19]

Rautatien pituus on arviolta 728 kilometriä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 5,8 miljardia euroa. Kukin valtio rahoittaa rakennushankkeen alueellaan. EU:n tuki hankkeelle on noin 85 % ja tulee enimmäkseen Euroopan unionin Connecting Europe Facility -hankkeesta. Varsinainen rakennustyö aloitettiin marraskuussa 2020 Riian aseman pohjatöillä.^[20] Hankkeen arvioitiin alun perin valmistuvan vuonna 2026,^[19][14] mutta valmistumisajankohtaa on sittemmin lykätty 2030-luvulle.^[1]

Helsinki–Tallinna-yhteys

Hankkeeseen liittyen on ehdotettu myös meritieyhteyttä tai Helsinki–Tallinna-rautatietunnelia.

Ehdotettu liityntä Suomeen, Helsingin Vuosaareen on ajateltu toteuttaa ainakin aluksi meriteitse, vaikka visiointia ja keskustelua on käyty ja myös esitutkimuksia laadittu EU:n hanke- ja työllistämisrahojen hakemisen yhteydessä myös Suomenlahden alittavan tunnelin rakentamisesta.^{[21][22][23][24]} Suunnitelmassa tunnelin pituudeksi on arvioitu Tallinnasta Helsinkiin 83 kilometriä tai Porkkalaan 67 kilometriä. Vuonna 2010 tunnelin kustannuksiksi arvioitiin 6–7 miljardia euroa^[25], mutta vuonna 2015 esitetyn esiselvityksen mukaan 9–13 miljardia.^[26] Suuret laivavarustamot ovat pyrkineet vastustamaan tunnelihanketta, joka voisi merkitä niiden liiketoiminnan kannalta merkittävän tavara- ja kassavirran siirtymistä tunneliin.