Rahapuu

mehikasvi From Wikipedia, the free encyclopedia

Rahapuu

Rahapuu eli rahapaunikko (Crassula ovata, syn. Crassula portulacea) on maksaruohokasvien heimoon kuuluva kasvi. Rahapuu on mehikasvi, sillä se varastoi runsaasti vettä lehtiinsä. Rahapuu on helppohoitoinen ja suosittu huonekasvina. Se vaatii paljon valoa ja vähän vettä.[1] Sillä on myös suomenkielinen lempinimi ”paratiisipuu”.[2]

Pikafaktoja Tieteellinen luokittelu, Kaksiosainen nimi ...
Rahapuu
Thumb
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Maksaruohokasvit Crassulaceae
Suku: Paunikot Crassula
Laji: ovata
Kaksiosainen nimi

Crassula ovata
(Mill.) Druce

Synonyymit
  • Crassula portulacea
Katso myös

  Rahapuu Wikispeciesissä
  Rahapuu Commonsissa

Sulje

Ulkonäkö ja koko

Rahapuun tumman- tai harmaanvihreät lehdet ovat 30–90 mm pitkiä ja 18–40 mm leveitä, usein punertavia reunoistaan,[3] soikeita, paksuja ja pinnaltaan vahamaisia. Ne kasvavat paksusta vihreästä tai vihreän ruskehtavasta varresta, jossa on vanhemmiten ruskeita poikkiraitoja.[1] Lehdet varastoivat muiden mehikasvien tavoin vettä, minkä ansiosta rahapuu kestää hyvin kuivuutta. Rahapuut kasvavat hitaasti, mutta voivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa 1–3 metrin korkuisiksi, huonekasveina ne harvoin yltävät metriä korkeammaksi.[4] Alimmat lehdet kuivuvat ja putoavat pois puun kasvaessa. Rahapuu kukkii vain harvoin ja vanhempana, ja rahapuun ollessa huonekasvina kukkiminen edellyttää, että kasvi on ollut talven viileässä (12–15 °C) ja kuivassa lepoajan. Kukkiessaan rahapuu kasvattaa pienet valkoiset tai punertavanvalkoiset kukat.[5]

Thumb
Kukinta

Levinneisyys

Laji on kotoisin Etelä-Afrikasta.[1] Kotiseuduillaan rahapuu kasvaa kuivilla savanneilla, hiekkaperäisessä maassa. Talviaikaan se kukkii.[5]

Muuta

Rahapuut, niin kuin monet muutkin mehikasvit ovat CAM-kasveja,[1] jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan solunesterakkulaan, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.