Raasepori
kaupunki Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Raasepori (ruots. Raseborg) on Suomen kaupunki, etelärannikolla Uudenmaan maakunnan länsiosassa. Raaseporin kaupungissa asuu noin 27 000 henkilöä ja laajemmin koko seudulla asuu noin 40 000 henkilöä. Asukasluvultaan Raasepori on Suomen 39:nneksi suurin kaupunki. Raasepori on kaksikielinen kunta ja sen asukkaista 64 prosenttia on ruotsinkielisiä.[4]
| Raasepori Raseborg |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Raaseporin linna |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Raaseporin seutukunta |
| Kuntanumero | 710 |
| Hallinnollinen keskus | Tammisaaren keskustaajama |
| Perustettu | 2009 |
| Kuntaliitokset |
Karjaa (2009) Pohja (2009) Tammisaari (2009) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
1 215,45 km² 75:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
2 354,22 km² 35:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 148,34 km² |
| – sisävesi | 67,11 km² |
| – meri | 1 138,77 km² |
| Väkiluku |
27 117 39:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 23,61 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 14,5 % |
| – 15–64-v. | 58,0 % |
| – yli 64-v. | 27,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 30,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 63,6 % |
| – muut | 5,8 % |
| Kunnallisvero |
9,30 % 92:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Petra Theman |
| Kaupunginvaltuusto | 43 paikkaa |
| 2021–2025[6] • RKP • SDP • Vihr. • Kok. • Vas. • PS |
23 12 3 2 2 1 |
| www.raasepori.fi | |
Raaseporin kaupunki syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungin asukkaista hieman yli puolet asuu liitosta edeltäneen Tammisaaren kaupungin alueella.
Kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Jouko Vahtola on katsonut linnan mahdollisesti perustaneiden saksalaisten antaneen linnalle nimen Lyypekin lähellä sijaitsevan Ratzeburgin hiippakunnan mukaan.[7] Historiallisesti seutu on keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu epäheraldisuuden ja valinnan menettelytapojen vuoksi.[8]
Suomen kunnista Raaseporissa on yhdeksänneksi eniten kesämökkejä. Vuonna 2020 niitä oli 6 848.[9]
Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja.
Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin aluetta halkoo lounais–koillissuuntaisesti Pohjanpitäjänlahti, jonka rannalla Tammisaaren keskustaajama sijaitsee. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, jotka kuuluvat Tammisaaren saaristoon.
Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinen maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa kuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä merenlahdista ja saarien välisistä salmista sekä yli kahdestasadasta vähintään hehtaarin laajuisesta järvestä. Laajimmat järvet ovat Gennarbyviken, Määrjärvi, Iso-Kisko ja Degersjön. Iso-Kiskosta Raaseporissa sijaitsee kaakkoisin osa[10]. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki.
Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.
Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan,[11] Karjaan[12] ja Pohjan[13] kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-luvun puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.
Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelun muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee Tammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki.
Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.
Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.
Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.
Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista. Tämän lisäksi suosittuja nähtävyyksiä ovat Billnäsin ja Fiskarsin ja Antskogin ruukit, jotka ovat Suomen teollistumisen syntysijoja.
Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.
Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.
Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.
1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.
Useaan kuntaan jakautunut alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.
Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.
Taajamat
Vuoden 2016 lopussa Raaseporissa oli 27 851 asukasta, joista 21 453 asui taajamissa, 6 081 haja-asutusalueilla ja 317:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Raaseporin taajama-aste on 77,9 %.[14] Raaseporin taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[15]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Tammisaaren keskustaajama | 8 614 |
| 2 | Karjaan keskustaajama | 7 929 |
| 3 | Pohjan kirkonkylä | 2 012 |
| 4 | Langansböle | 840 |
| 5 | Tenhola | 746 |
| 6 | Mustion asema* | 595 |
| 7 | Fiskari | 502 |
| 8 | Mustion ruukki | 215 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Mustion aseman taajama sijaitsee pääosin Raaseporissa, mutta pieniltä osin myös Inkoossa.[15] Pinjainen on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Karjaan keskustaajamaa. Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Bromarv lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.
Tammisaaren alue
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Jaoteltava vielä tarkemmin Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren mlk:n ja Snappertunan kylät. |
Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenskby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby
Karjaan alue
Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby Bäljars, Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Tallmo, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby
Pohjan alue
Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors
Kaupunginjohto
Raaseporin kaupunginjohtajaksi valittiin maaliskuussa 2022 diplomaatti Petra Theman.[16] Hänen edeltäjänsä Ragnar Lundqvist jäi eläkkeelle syksyllä 2022.[17] Lundqvist hoiti tehtävää kesäkuusta 2017,[18] jolloin hänet valittiin Tom Simolan seuraajaksi. Simola toimi kaupunginjohtajana vuosina 2015–2017. Hänen edeltäjänsä oli Mårten Johansson, joka toimi kaupunginjohtajana 2009–2015. Sitä ennen Johansson toimi Tammisaaren kaupunginjohtajana.[19]
Valtuusto
Raaseporin kaupunginvaltuustoon kuuluu 43 jäsentä. Valtuuston enemmistö koostuu RKP:n sekä SDP:n valtuutetuista. Valtuuston puheenjohtaja on RKP:n Anders Walls. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n Mats Lagerstam ja toinen varapuheenjohtaja RKP:n Ragna-Lisa Karlsson.[20] Alla puolueiden paikkaluvut kaudella 2021–2025.[6]
- RKP: 23
- SDP: 12
- Vihreät: 3
- Kokoomus: 2
- Vasemmistoliitto: 2
- Perussuomalaiset: 1
Eduskuntavaalit 2023
Raaseporissa kannatettiin eduskuntapuolueita vuoden 2023 eduskuntavaaleissa seuraavasti:[21]
- RKP 45,8 %
- SDP 25,9 %
- Perussuomalaiset 7,8 %
- Kokoomus 6,5 %
- Vihreät 3,6 %
- Vasemmistoliitto 3,3 %
- Liike Nyt 2,5 %
- Kristillisdemokraatit 1,3 %
- Keskusta 1,2 %
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2022 tilanteen mukainen.
| Raaseporin väestönkehitys 1975–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1975 | 29 791 | |||
| 1980 | 27 972 | |||
| 1985 | 28 140 | |||
| 1990 | 28 565 | |||
| 1995 | 28 567 | |||
| 2000 | 28 436 | |||
| 2005 | 28 396 | |||
| 2010 | 29 065 | |||
| 2015 | 28 405 | |||
| 2020 | 27 528 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[22] | ||||
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Raaseporissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Nämä seurakunnat muodostavat Raaseporin seurakuntayhtymän (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet).
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Raaseporin alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[24]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Raaseporissa toimivat Betesda Church - Pingstkyrkan i Raseborg ja Karis Betelförsamlingen.[25]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Raaseporin nykyisellä alueella.[23]
- Bromarvin seurakunta (ruots. Bromarvs församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
- Karis svenska församling (liitetty Karis-Pojo svenska församlingiin 2015)
- Karjaan seurakunta (ruots. Karis församling, jaettu Karjaan suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi 1997)
- Karjaan suomalainen seurakunta (liitetty Raaseporin suomalaiseen seurakuntaan 2015)
- Mustion tehdasseurakunta (ruots. Svartå bruksförsamling, liitetty Karjaan seurakuntaan 1923)
- Pohjan suomalainen seurakunta (liitetty Raaseporin suomalaiseen seurakuntaan 2015)
- Pojo svenska församling (liitetty Karis-Pojo svenska församlingiin 2015)
- Snappertunan seurakunta (ruots. Snappertuna församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
- Tammisaaren kaupunkiseurakunta (ruots. Ekenäs stadsförsamling, yhdistetty Tammisaaren maaseurakunnan kanssa Tammisaaren seurakunnaksi 1977)
- Tammisaaren maaseurakunta (ruots. Ekenäs landsförsamling, yhdistetty Tammisaaren kaupunkiseurakunnan kanssa Tammisaaren seurakunnaksi 1977)
- Tammisaaren seurakunta (ruots. Ekenäs församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
- Tenholan seurakunta (ruots. Tenala församling, jaettu Ekenäsnejdens svenska församlingin ja Raaseporin suomalaisen seurakunnan kesken 2015)
Koulutus
Raaseporissa on kolme lukiota, Ekenäs gymnasium, Karis-Billnäs gymnasium ja Karjaan lukio.[26] Ammattikoulutusta tarjoavat Luksia ja Axxell, ammattikorkeakoulutusta Yrkeshögskolan Novia.[27]
Kirjasto
Raaseporin kunnan kirjastot ovat Tammisaaren kirjasto, Karjaan kirjasto, Pohjan kirjasto, Bromarvin sivukirjasto, Mustion sivukirjasto, Tenholan sivukirjasto ja kirjastoauto. Mustion sivukirjasto on suljettu toistaiseksi.[28]
Sosiaali- ja terveystoimi
Raaseporin terveyskeskuksella on kolme terveysasemaa: Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren terveysasema.[29]
Vesihuolto
Raaseporin Vesi on Raaseporin kaupungin kunnallinen liikelaitos, joka vastaa vesihuollosta eli veden toimituksesta ja jätevedenpuhdistuksesta kaupunginvaltuuston vahvistamilla toiminta-alueilla, noin 6 500 kiinteistön alueella.[30]
Jätehuolto
Raaseporin kaupunki on omistajana jätehuoltoyhtiö Rosk’n Rollissa, joka vastaa Länsi- ja Itä-Uudenmaan kuntien, myös Raaseporin, jätehuollosta. Alueen jätehuoltoviranomainen on Uudenmaan jätelautakunta.[31][32]
Energiahuolto
Tammisaaren keskustassa sähkönjakelija on Raaseporin Energia. Muualla Raaseporissa jakelija on Caruna.[33]
Valtiolliset palvelut
Raaseporin Tammisaaressa sijaitsevat Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden Raaseporin toimipiste, jossa on käräjäoikeuden istuntopaikka, Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Raaseporin poliisiasema, Länsi-Uudenmaan ulosottoviraston Raaseporin toimipaikka ja Uudenmaan maistraatin Raaseporin yksikkö.[34][35][36][37] Myös syyttäjälaitoksen Etelä-Suomen syyttäjäalueella on toimipiste Raaseporissa.[38]
Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.
Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyy osa Helsingin ja Turun välisistä junista. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Kunnassa on neljä henkilöliikenteen asemaa, Karjaa, Dragsvik, Tammisaari ja Skogby, joista kolmelta jälkimmäiseltä on yhteyksiä sekä Hankoon että Karjaalle kahden tunnin välein suuntaansa.
Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.
Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:
- SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta.
- Oy Sisu Auto Ab, Suomen ainoa kuorma-autovalmistaja
- Fiskars
- Sirkus Finlandian kotikaupunki on Raasepori
Uudenmaan Prikaati toimii Tammisaaren Dragsvikissä.
Murre
Raaseporin alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Raaseporin alueella puhuttuja ruotsin kielen murteita ovat uudenmaanruotsin länsi-uusimaalaisiin murteisiin kuuluvat Bromarvin, Tenholan, Tammisaaren, Pohjan, Karjaan ja Snappertunan murteet.[39]
Ruokakulttuuri
Raasepori kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Rannikkokunnassa kala on kuulunut päivittäiseen ruokavalioon. Tyypillisiä suolakaloja ovat olleet silakka ja lahna ja tyypillisin mauste ruohosipuli. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[40]
Retkeily
Raaseporin alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on ulkosaaristossa sijaitseva Tammisaaren saariston kansallispuisto. Muita Tammisaaren alueella sijaitsevia kohteita ovat muun muassa Långön virkistysalueet, Öuddenin puulajipuisto ja Aistien puutarha, Dagmarin puisto ja lähde sekä Västerbyn ulkoilualue. Mustion alueella sijaitsee Korpuddenin virkistysalue. Snappertunan alueen kohteita ovat Miilunpolttajan kylä sekä Kolaholmenin ja Lövön virkistysalueet. Pohjankurussa sijaitsee Horsmajärven luonnonsuojelualue.[41]
Tammisaaren alueen luontoreittejä ovat muun muassa Jussarön polut, Modermaganin luontopolku, Älgön luontopolku, Kopparön polku, Hagen–Ramsholmen–Högholmen sekä Öuddenin satupolku. Mustion alueen reittejä ovat Mustion linnan puistopolut. Snappertunan alueella ovat Raaseporin linnan Lemmenpolku sekä Malmbackan luontopolku. Karjaan alueella sijaitsee Lepinjärven ympäristö- ja kulttuuripolku. Pohjan alueella sijaitsee Gumnäsin ulkoilureitti sekä Pässinrata-ulkoilureitti. Fiskarsissa sijaitsee Fiskarsin ruukin puulajipolku sekä Risslan metsäpolku. Bromarvissa sijaitsee Solbölen tutkimusmetsän reitti.[41]
Urheilu
Entisen Pohjan kunnan alueella on kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.
Urheiluseuroja
- Bollklubben-46 (BK-46), jalka- ja käsipallo
- Ekenäs Sport Club (ESC) futsal
- IF Raseborg, yleisurheilu
- FBC Raseborg Knights (FBC Raseborg), salibandy
- Fiskarin Urheilijat -47, suunnistus, yleisurheilu
- Karjaan Ura, suunnistus
- Ekenäs Idrottsförening, jalka- ja käsipallo
- OK Raseborg, suunnistus
- Raaseporin Korilla, frisbeegolf ja paintball
- Ruukkigolf, golf
- Billnäsin ratsastajat, ratsastusseura
- HC-Grann, ratsastusseura
- Ice Team Raseborg, jääkiekko ja jääurheilu
- Team Tamminen (pyöräilyseura)
- Länsiuudenmaan pyöräilijät LUP-82
- Raaseporin Kendo - Rensei-Kan ry, kendo
Vanhaa Tammisaarta
Vanhaa Tammisaarta
Vanhaa Tammisaarta
Tammisaaren venesatama etelästä
Tammisaaren liikennekeskus
- Tammisaari
- Tenhola (liitetty Tammisaareen 1993)
- Bromarv (liitetty Tenholaan 1977)
- Tammisaaren maalaiskunta (liitetty Tammisaareen 1977)
- Snappertuna (liitetty Tammisaareen 1977)
- Karjaa
- Karjaan maalaiskunta (liitetty Karjaaseen 1969)
- Pohja
- Yhteiskunta ja politiikka
- Thomas Blomqvist (s. 1965), kansanedustaja (RKP)[42]
- Johan Kvarnström (s. 1986), kansanedustaja (SDP)[42]
- Maarit Feldt-Ranta (1958–2019), kansanedustaja[42]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
