From Wikipedia, the free encyclopedia
Pyörätuolitanssi on tanssia, johon pyörätuolinkäyttäjä osallistuu. Pyörätuolitanssia voi harrastaa ryhmässä, paritanssina ja singlenä. Paritanssissa joko molemmat tanssijat tai vain toinen on pyörätuolinkäyttäjä.[1] Combiparin muodostavat pyörätuolinkäyttäjä ja vammaton pystytanssija. Duoparin osapuolet tanssivat molemmat pyörätuolissa.[2]
Freestyle-tanssissa on useita tanssilajeja countrysta flamencoon ja baletista jazziin. Freestyle-tyyli antaa tanssijoille vapaat kädet ilmaista itseään sekä luoda tanssiesityksiä. Street- ja showtanssit pitävät sisällään disco dancen, hiphopin ja useista eri tanssilajeista koostuvan showdancen, jotka ovat myös virallisia kilpailulajeja. Näitä lajeja harrastetaan tanssikouluissa ja seuroissa lajeihin perehtyneiden ohjaajien johdolla.[1]
Pyörätuolitanssi on tullut Suomessa tanssikilpailujen ohjelmistoon 1990-luvulla, mutta laji on edelleen melko tuntematon.[3]
Suomen pyörätuolitanssiliitto PYTLI ry on pyörätuolitanssin lajiliitto Suomessa, joka perustettiin vuonna 2006. Liitto järjestää pyörätuolitanssin Suomen mestaruuskilpailut ja kansalliset Suomi Open -kilpailut sekä valtakunnallisen Tanssi Estoitta -pyörätuolitanssileirin kerran vuodessa ja ylläpitää kalenteria muista suomalaisista sekä kansainvälisistä pyörätuolitanssitapahtumista. Lisäksi PYTLI järjestää muita kilpailuja ja leirejä, koulutuksia, lajiesittelyjä sekä näytöksiä. Liitto tukee paikallisia pyörätuolitanssitoimijoita ja auttaa pyörätuolitanssitoiminnan käynnistämisessä uusilla paikkakunnilla.
Vuonna 2017 pyörätuolitanssinopetusta Suomessa järjestetään muun muassa Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Porvoossa, Tampereella ja Torniossa.[4]
Pyörätuolitanssin suomalainen uranuurtaja on Risto Lång. Hän on ensimmäinen pyörätuolilla liikkuva ammattitanssija.[5]
Pyörätuolitanssi on erinomainen liikuntavammaisten harraste- ja kilpaurheilulaji. Suomenmestaruus- ja kansainvälisellä tasolla lajissa kilpaillaan kymppitansseissa, joihin kuuluvat latinalais- ja vakiotanssit.[1]
Pyörätuolitanssissa, kuten kaikessa vammaisurheilussa, urheilijat luokitellaan toimintakyvyn mukaan eri luokkiin. Näin mahdollistetaan reilu kilpailu.
Pyörätuolitanssissa luokat ovat 1 ja 2. Karkeasti jaoteltuna luokan 1 tanssijoilla myös ylävartalon toimintakyky on heikentynyt, kun taas luokan 2 tanssijan ylävartalon toimintakyky on normaali tai lähes normaali. Luokkaan 1 luokiteltu henkilö voi olla loistava tanssija esimerkiksi ilmaisultaan ja ajoitukseltaan, mutta toimintakyvyn aleneman vuoksi kilpaileminen fyysisesti vahvempia luokan 2 tanssijoita vastaan ei olisi reilua. Onnistuneilla koreografisilla ratkaisuilla ja ahkeralla harjoittelulla myös luokan 1 tanssista saadaan näyttävää ja vauhdikasta.
Pyörätuolinkäyttäjä, jonka luokittelupistemäärä on 15 tai enemmän, kilpailee combi- ja singletanssissa luokassa 2. Pyörätuolinkäyttäjä, jonka luokittelupistemäärä on 14 tai vähemmän, kilpailee combi- ja singletanssissa luokassa 1.
Jos duoparin osapuolten luokittelupisteiden keskiarvo on 15 tai enemmän, on parin kilpailuluokka 2. Jos taas pisteiden keskiarvo on alle 15, pari kilpailee luokassa 1. Duotanssissa kilpailevan vammattoman tanssijan pistemäärä on automaattisesti 20, eikä häntä tarvitse luokitella. Combitanssissa kilpailuluokka määräytyy pyörätuolinkäyttäjän luokittelun mukaan.[2]
Suomessa järjestettävissä kansallisissa ja kansainvälisissä non-IPC (Kansainvälinen paralympiakomitea) pyörätuolitanssikilpailuissa noudatetaan Suomen pyörätuolitanssilliitto PYTLI ry:n kilpailusäännöstöä. Suomessa järjestettävissä IPC:n alaissa pyörätuolitanssikilpailuissa noudatetaan IPC:n kansainvälisiä pyörätuolitanssikilpailusääntöjä.
Combiparin muodostavat pyörätuolinkäyttäjä ja vammaton pystytanssija. Duoparin osapuolet tanssivat molemmat pyörätuolissa.
Suomen pyörätuolitanssiliiton kilpailusääntöjen per 1.1.2017 mukaan sekä duo- että combiparin osapuolet voivat olla samaa tai eri sukupuolta kaikilla sarjatasoilla. Tulokassarjassa toinen duoparin tanssijoista voi olla myös vammaton. Pystytanssijalla voi samanaikaisesti olla korkeintaan kaksi paria. Pystytanssija voi kuitenkin kilpailla vain yhden parin kanssa kussakin lajissa eli vakio-, latinalais- ja freestyle-tanssissa. Tulokassarjassa tanssipari on sama vakio- ja latinalaistansseissa. Ainoastaan freestylessä voi tulokastason tanssijalla olla eri pari.
Erilliskilpailuissa ensemble- eli ryhmätanssissa tulee vähintään puolet (50 %) ryhmästä olla pyörätuolinkäyttäjiä. Singletanssissa voivat kilpailla vain todelliset pyörätuolinkäyttäjät. Pyörätuolinkäyttäjän kilpailukelpoisuuden kriteeri on täyttää minimivammaisuuden vaatimus.
Suomen pyörätuolitanssiliitto ylläpitää kilpailijarekisteriä, jolla seurataan sarjanousupisteiden kertymistä paritanssikategorioissa. Pyörätuolitanssija voidaan merkitä rekisteriin vain virallisen luokituksen jälkeen. Ensimmäistä kertaa tulokassarjaan osallistunut kilpailija merkitään rekisteriin, kun kilpailunjärjestäjä ilmoittaa tulokset rekisterin ylläpidolle. Jo luokiteltujen kilpailijoiden osalta paritiedot päivitetään rekisteriin aina kilpailuilmoittautumisten yhteydessä.
Pystytanssija voi olla rekisterissä samanaikaisesti korkeintaan kahden parin kanssa, kuitenkin niin, että vakio-, latinalais- ja freestyletansseissa on kussakin vain yksi pari. Pyörätuolitanssijalla voi olla rekisterissä myös kaksi paria, toinen combissa ja toinen duossa. Pari ei voi samanaikaisesti osallistua saman kategorian eri sarjatasoille.
Ulkomailla järjestettävissä non-IPC kilpailuissa noudatetaan kunkin maan kansallisia sääntöjä, jotka ovat pääpiirteissään linjassa suomalaisten sääntöjen ja IPC:n sääntöjen kanssa. Ulkomailla järjestettävissä IPC:n alaissa pyörätuolitanssikilpailuissa noudatetaan IPC:n kansainvälisiä pyörätuolitanssikilpailusääntöjä. Esimerkiksi kansainvälisissä IPC:n kilpailuissa voi pystytanssijalla olla vain yksi tanssipari.[4]
| 1991 | München | Saksa[6] | |
| 1993 | Oslo | Norja | |
| 1995 | Duisburg | Saksa | |
| 1997 | Härnösand | Ruotsi | |
| 1999 | Ateena | Kreikka | |
| 2001 | Papendahl | Alankomaat | |
| 2003 | Minsk | Valko-Venäjä | |
| 2007 | Varsova | Puola | |
| 2009 | Tel Aviv | Israel | |
| 2014 | Lomianki | Puola | |
| 2016 | Kosice | Slovakia | |
| 2018 | Lomianki[7] | Puola | |
| 2022 | Praha[8] | Tsekki |
| 1998 | Tokio | Japani | |
| 2000 | Oslo | Norja | |
| 2002 | Varsova | Puola | |
| 2004 | Tokio | Japani | |
| 2006 | Papendahl | Alankomaat | |
| 2008 | Minsk[9] | Valko-Venäjä | |
| 2010 | Hannover | Saksa | |
| 2015 | Rooma | Italia | |
| 2017 | Malle | Belgia | |
| 2019 | Bonn[10] | Saksa | |
| 2023 | Genova[11] | Italia |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
