Propaani

Propaani eli n-propaani (C₃H₈), jonka rakennekaava on CH₃CH₂CH₃, on normaaliolosuhteissa väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 44,1 g/mol, sulamispiste −189,7 °C, kiehumispiste −42,1 °C, leimahduspiste −104 °C, itsesyttymislämpötila 450 °C ja CAS-numero 74-98-6.

Propaani
Tunnisteet
Muut nimet	n-Propaani
CAS-numero	74-98-6
PubChem CID	6334
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C3H8
Moolimassa	44,1 g/mol
Ulkomuoto	väritön kaasu
Sulamispiste	−187,6 °C (85,5 K)
Kiehumispiste	−42,09 °C (231,1 K)
Tiheys	0,0018324 g/cm3 (kaasu, 25 °C, 1 atm)[1]
Liukoisuus veteen	0,007 g / 100 ml (20 °C)
[2]
Infobox OK

Propaania erotetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Sitä käytetään muun muassa kotitalouksissa ja teollisuudessa nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa.^[3] Kilogramma propaania sisältää energiaa 12,8 kWh (46 MJ). Propaanista valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. Myös propaanin klooratut johdannaiset ovat merkittäviä teollisuuskemikaaleja.^[4]

Turun yliopiston biokemian laitoksella on onnistuttu tuottamaan propaania Escherichia coli -bakteerin avulla. Tämä on ensimmäinen tunnettu propaania tuottava biosynteesimenetelmä.^[5]

Propaanin elintarvikkeiden E-koodi on E944. Elintarvikkeissa propaania käytetään lähinnä ponneaineena^[6] tai pakkauskaasuna.

Palaminen

Propaanin palaessa syntyy hiilidioksidia (CO₂) ja vettä (H₂O).

C₃H₈ + 5 O₂ → 3 CO₂ + 4 H₂O

Käyttö päihtymystarkoituksessa

Propaania käytetään joskus päihdetarkoituksessa imppaamalla.^[3]

Lähteet

1. Susan Budavari (päätoim.): The Merck Index, s. 1341. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 978-0-911910-12-4 (englanniksi)
2. Propaani Käyttöturvallisuustiedote. 30.12.2015. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 5.3.2021.
3. Imppaus Päihdelinkki.fi. 9.6.2014. Viitattu 15.5.2021.
4. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 19. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
5. Mikrobit saatiin tuottamaan propaania 3.9.2014. Turun yliopisto. Viitattu 5.3.2021.
6. E944 - Propaani Ruokavirasto. Viitattu 26.9.2023.

Aiheesta muualla

• Propaanin kansainvälinen kemikaalikortti
• Pauli Kallio, András Pásztor, Kati Thiel, M. Kalim Akhtar & Patrik R. Jones: An engineered pathway for the biosynthesis of renewable ​propane, Nature Communications 5, Article number: 4731, Published 02 September 2014 (englanniksi)
• PubChem: Propane (englanniksi)
• Human Metabolome Database (HMDB): Propane (englanniksi)
• Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Propane (englanniksi)

Alkaanit	metaani etaani propaani butaani pentaani heksaani heptaani oktaani nonaani dekaani undekaani dodekaani CH4 C2H6 C3H8 C4H10 C5H12 C6H14 C7H16 C8H18 C9H20 C10H22 C11H24 C12H26
Alkeenit	eteeni propeeni buteeni penteeni hekseeni hepteeni okteeni noneeni dekeeni undekeeni dodekeeni   C2H4 C3H6 C4H8 C5H10 C6H12 C7H14 C8H16 C9H18 C10H20 C11H22 C12H24
Alkyynit	etyyni propyyni butyyni pentyyni heksyyni heptyyni oktyyni nonyyni dekyyni undekyyni dodekyyni   C2H2 C3H4 C4H6 C5H8 C6H10 C7H12 C8H14 C9H16 C10H18 C11H20 C12H22

Yksinkertaisimmat hiilivedyt

Elintarvikelisäaineisiin kuuluvat pakkauskaasut

argon (E 398) | butaani (E 943a) | happi (E 948) | helium (E 939) | hiilidioksidi (E 290) | isobutaani (E 943b) | propaani (E 944) | typpi (E 941) | typpimonoksidi (E 942) | vety (E 949)

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.