Remove ads
From Wikipedia, the free encyclopedia
Prick Up Your Ears[2] (engl. Prick Up Your Ears) on vuonna 1987 ensi-iltansa saanut Stephen Frearsin ohjaama brittiläinen elämäkerrallinen draamaelokuva näytelmäkirjailija Joe Ortonista (1933–1967) ja hänen rakastajastaan Kenneth Halliwellista. Elokuva perustuu John Lahrin samannimiseen elämäkertakirjaan (1978), jonka pohjalta Alan Bennett sovitti elokuvan käsikirjoituksen. Elokuvan pääosissa ovat Gary Oldman Ortonina ja Alfred Molina Halliwellina. Kehyskertomuksena ovat elämäkerturi Lahrin (Wallace Shawn) ja tämän vaimon (Lindsay Duncan) keskustelut Ortonin entisen kirjallisuusagentin (Vanessa Redgrave) kanssa. Elokuvan tuottajana toimi Andrew Brown.[1][3]
Prick Up Your Ears | |
---|---|
Ohjaaja | Stephen Frears |
Käsikirjoittaja | Alan Bennett |
Perustuu | John Lahrin elämäkertakirjaan Prick Up Your Ears (1978) |
Tuottaja | Andrew Brown |
Säveltäjä | Stanley Myers |
Kuvaaja | Oliver Stapleton |
Leikkaaja | Mick Audsley |
Pääosat |
Gary Oldman Alfred Molina |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdistynyt kuningaskunta |
Tuotantoyhtiö |
Civilhand Zenith Entertainment |
Levittäjä |
Curzon Artificial Eye Netflix |
Ensi-ilta |
17. huhtikuuta 1987 New York City, New York |
Kesto | 110 minuuttia[1] |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Prick Up Your Ears kertoo näytelmäkirjailija John ”Joe” Ortonista (Gary Oldman) ja hänen rakastajastaan Kenneth Halliwellista (Alfred Molina) 1960-luvun Lontoossa. He tapasivat Royal Academy of Dramatic Artissa 1950-luvun alussa. Ajan kuluessa Ortonin luottamus hänen kirjoittajanlahjoihinsa kasvaa, kun taas Halliwellin kirjoittaminen polkee paikallaan. Orton ja Halliwell ajautuvat koomiseksi ”vanhanaikaiseksi aviopariksi”; Ortonin menestyttyä hänestä tulee menevä ”aviomies”, ja Halliwell on tuskastuneen ja sivuutetun ”vaimon” roolissa. Erään mustasukkaisuusriidan aikana Halliwellin käteen osuu vasara, ja Orton kuolee yhdeksään päähän osuneeseen iskuun. Murhattuaan kumppaninsa Halliwell tekee itsemurhan.
|
|
Prick Up Your Ears kuvattiin Lontoossa ja Marokon Tangerissa kesällä 1986.[3] Elokuvan tuotantoyhtiöinä olivat Civilhand ja Zenith Entertainment.[2]
Elokuvan nimi on kaksimielinen sanaleikki, joka englannin yleiskielellä tarkoittaa ”höristä korviasi”, mutta puhekielisenä viittaa myös anaaliseksiin, koska ”ears” on anagrammi sanasta ”arse”. Kenneth Halliwell ehdotti nimeä alun perin Ortonilta tilatun elokuvakäsikirjoituksen Up Against It nimeksi. The Beatles -yhtyeen tähdittämäksi suunniteltua elokuvaa ei koskaan toteutettu. Epäonninen Beatles-hanke on yhtenä aiheena tässä elokuvassa.[4]
Prick Up Your Ears sai ensi-iltansa Yhdysvaltain New Yorkissa 17. huhtikuuta 1987.[3][5] Laajempaan teatterilevitykseen elokuva pääsi Yhdysvalloissa 8. toukokuuta 1987.[6] Elokuva oli kilpailemassa myös Cannesin elokuvajuhlilla Kultaisesta palmusta.[7] Yhdysvalloissa elokuvan teatterilevityksestä vastasi The Samuel Goldwyn Company ja Isossa-Britanniassa Curzon Film Distributors.[5][6] Elokuvaa esitettiin Yhdysvalloissa laajimmillaan 36:ssa elokuvateatterissa.[5] Prick Up Your Ears tuotti Yhdysvalloissa 1 654 743 dollarin lipputulot.[5] Yhdysvalloissa Prick Up Your Ears julkaistiin ensi kerran VHS:nä 26. toukokuuta 1988 ja DVD:nä 10. huhtikuuta 2000.[1][3] Elokuvasta on saatavilla useita eri DVD-versioita.[1]
Prick Up Your Ears on saanut myönteisen vastaanoton elokuvakriitikoilta.[6] Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 92% kriitikoista on antanut Prick Up Your Earsille positiivisen arvosanan 7,5/10 keskiarvolla.[6] Keräys perustuu 25 arviointiin.[6] 4 320 käyttäjästä 80% on antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 3,7/5 keskiarvolla.[6] Internet Movie Databasen 4 078 käyttäjää on antanut elokuvalle keskiarvon 7,4/10.[8] Elokuvakriitikko Roger Ebert antoi elokuvalle täydet neljä tähteä neljästä ja kehui Redgraven roolisuoritusta loistavaksi.[9] Hän kehui myös Oldmanin ja Molinan roolisuorituksia ja sanoi niiden olevan vuoden parhaimpia.[9] Mountain Xpressin elokuvakriitikko Ken Hanke antoi elokuvalle neljä tähteä viidestä.[6]
Palkinnot ja ehdokkuudet | |||
---|---|---|---|
Palkinto | Kategoria | Ehdokas | Tulos |
Golden Globe | Paras naissivuosa | Vanessa Redgrave | Ehdokkuus |
Bafta-elokuvapalkinto | Paras naissivuosa | Ehdokkuus | |
Paras miespääosa | Gary Oldman | Ehdokkuus | |
Paras sovitettu käsikirjoitus | Alan Bennett | Ehdokkuus | |
Cannesin elokuvajuhlat: Kultainen palmu | Paras elokuva | Stephen Frears | Ehdokkuus |
Cannesin elokuvajuhlat: Parhaan taiteellisen työpanoksen palkinto | Sävellys | Stanley Myers | Voitto |
Evening Standard -elokuvapalkinto | Paras käsikirjoitus | Alan Bennett | Voitto |
Independent Spirit -palkinto | Paras ulkomaalainen elokuva | Stephen Frears | Ehdokkuus |
London Critics Circle -elokuvapalkinto | Vuoden miesnäyttelijä | Gary Oldman | Voitto |
Vuoden käsikirjoittaja | Alan Bennett | Voitto | |
National Society of Film Critics -palkinto | Paras naissivuosa | Vanessa Redgrave | Ehdokkuus |
New York Film Critics Circle -palkinto | Paras naissivuosa | Voitto | |
Los Angeles Film Critics Association -palkinto | Paras naissivuosa | Ehdokkuus | |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.