Pomeranz–Fritsch-reaktio

Pomeranz–Fritsch-reaktio on kemiallinen reaktio, jossa bentsaldehydijohdannainen tai muu aromaattinen aldehydi reagoi aminoasetaalin kanssa happamissa olosuhteissa muodostaen isokinoliinin. Reaktion julkaisivat ensimmäisen kerran C. Pomeranz ja P. Fritz itsenäisesti ja toisistaan tietämättä vuonna 1893.^[1][2]

Yleinen esimerkki Pomeranz–Fritsch-reaktiosta

Reagenssit ja mekanismi

Pomeranz–Fritsch-reaktion lähtöaineena on aromaattinen aldehydi. Parhaiten reagoivat aldehydit, joissa on aldehydiryhmään nähden m- tai p-asemassa elektroneja luovuttava ryhmä esimerkiksi hydroksyyli- tai alkoksiryhmä. Toinen lähtöaine on aminoasetaali, joka on usein aminoasetaldehydin dietyyliasetaali. Reaktio tapahtuu happamissa olosuhteissa ja tyypillisesti käytetty katalyytti on polyfosforihappo.^[2][3][4]

Pomeranz–Fritsch-reaktion mekanismin ensimmäisessä vaiheessa aldehydi ja aminoasetaalin aminoryhmä kondensoituvat muodostaen iminoasetaalin. Seuraavassa vaiheessa asetaaliryhmä hydrolysoituu happamissa olosuhteissa karbonyyliryhmäksi. Karbonyyliryhmä on elektrofiilinen ja seuraava vaihe on elektrofiilinen aromaattinen substituutio. Tämän vaiheen seurauksena muodostuu heterosyklinen rengasrakenne. Viimeinen vaihe on alkoholiryhmän eliminoituminen, jolloin muodostuu aromaattinen isokinoliinirengas.^[2][3][4]

Pomeranz–Fritsch-reaktiota käytetään erityisesti silloin, kuin isokinoliinirenkaan valmistaminen on vaikeaa muilla yleisesti käytetyillä menetelmillä kuten Pictet–Spengler-reaktiolla tai Bischler–Napieralski-reaktiolla.^[3][4]