From Wikipedia, the free encyclopedia
Pohjois-Korea osallistui Pyeongchangin talviolympialaisiin 2018. Sitä edusti kymmenen urheilijaa neljässä eri urheilumuodossa.[1]
| Pohjois-Korea olympialaisissa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||
| Maakoodi | PRK | |||||
| Urheilijoita | 10 urheilijaa 4 urheilumuodossa | |||||
|
||||||
|
Kesäolympialaiset |
||||||
|
Talviolympialaiset |
||||||
| Pohjois-Korea muissa olympialaisissa | ||||||
|
|
||||||
Avajaisissa Pohjois-Korea marssi yhdessä Etelä-Korean kanssa Korean yhdistymislipun alla.[2][3] Lippua kantoivat yhdessä pohjoiskorealainen jääkiekkoilija Hwang Chung-gum ja eteläkorealainen rattikelkkailija Won Yun-jong.[4][5] Lisäksi Korea-nimen alla kilpaili 35-henkinen naisten jääkiekkojoukkue,[6] jossa oli pelaajia molemmista Koreoista.[2]
Kansainvälinen olympiakomitea halusi, että pohjoiskorealaisia urheilijoita pääsee Etelä-Korean olympialaisiin, ja tuki siksi heitä tarjoamalla välineitä, matkoja ja majoitusta, jotta he voisivat saavuttaa olympiapaikkoja.[7]
Etelä-Korea ehdotti kesällä 2016 Pohjois-Korealle yhdistyneen joukkueen muodostamista talviolympialaisiin. Joukkueen suunniteltiin osallistuvan ainakin naisten jääkiekkoon ja mahdollisesti muihinkin lajeihin.[8][9] Pohjois-Korea kieltäytyi vedoten siihen, ettei aikaa ollut riittävästi sopimuksen tekemiseen.[10][9]
Etelä-Korea ehdotti vuonna 2017 Pohjois-Korealle myös sitä, että osa lumilajeista järjestettäisiin Masikryongin hiihtokeskuksessa Pohjois-Koreassa. Vuonna 2014 järjestäjät olivat jo tyrmänneet yhteisjärjestämisen mahdollisuuden, mutta liberaalimman presidentti Moon Jae-inin noustua valtaan ehdotus uudistettiin.[8] Pohjois-Korea hylkäsi myös tämän ehdotuksen.[9] Se kuitenkin tuki Etelä-Koreaa olympialaisten hakemisessa,[10] toisin kuin vuoden 1988 Soulin olympialaisissa. Silloin Pohjois-Korea oli halukas järjestämään olympialaiset yhdessä Etelä-Korean kanssa, mutta suunnitelmien kariuduttua päätti boikotoida kisoja, ja pohjoiskorealaiset agentit räjäyttivät Korean Airin lennon 858 yrittäen sabotoida olympialaisia.[11]
.jpg)
Pohjoiskorealaiset maastohiihtäjät eivät osallistuneet lainkaan kansainvälisiin kilpailuihin olympialaisia edeltäneellä kaudella, ja sen kaukalopikaluistelijat jättivät väliin maailmancupin kaksi viimeistä osakilpailua. Näin Pohjois-Korea jäi ilman maapaikkoja.[12] Villien korttien myöntämistä pohjoiskorealaisurheilijoille harkittiin, mikäli olisi käynyt niin, että maa olisi jäänyt kaikissa lajeissa ilman maapaikkoja.[13]
Taitoluistelupari Ryom Tae-ok ja Kim Ju-sik sai olympiapaikan 29. syyskuuta 2017 CS Nebelhorn Trophy -kilpailussa Oberstdorfissa.[7] He saivat odotetusti[14] yhden viidestä jaossa olleesta paikasta. Olympiapaikan saamista pidettiin positiivisena asiana, sillä sen uskottiin lievittävän Pohjois-Korean kriisin synnyttämiä jännitteitä, joiden katsottiin uhkaavan kisoja.[7]
Kansainvälinen luisteluliitto vahvisti pohjoiskorealaisparin olympiapaikan, mutta Pohjois-Korean olympiakomitean oli myös vahvistettava osallistuminen.[7] Pohjois-Koreaa Kansainvälisessä olympiakomiteassa edustava Chang Ung piti osallistumista todennäköisenä,[15] mutta maan olympiakomitea ei kuitenkaan vahvistanut osallistumista määräaikaan 30. lokakuuta mennessä.[16]
Koska ilmoittautuminen oli jätetty tekemättä, Pohjois-Korean osallistuminen oli epävarmaa.[16] Pariluistelun paikka meni Japanille Sumire Suton ja Francis Boudreau-Audet’n sijoituttua kuudenneksi CS Nebelhorn Trophyssa ja jäätyä ensimmäiselle varasijalle.[17] Pohjois-Korealle annettiin silti mahdollisuus halutessaan pyytää paikkansa vahvistamista, jolloin Kansainvälinen olympiakomitea olisi voinut harkita heidän mukaan ottamistaan.[16] Kisojen järjestäjät odottivat osallistumispäätöksen tulevan vasta viime hetkellä.[18] Presidentti Moon Jae-in antoi Pohjois-Korealle luvan päättää osallistumisesta missä vaiheessa tahansa ennen kisojen alkua.[7]
Epätietoisuus Pohjois-Korean osallistumisesta päättyi, kun Kim Jong-un puhui uudenvuodenpuheessaan mahdollisuuden lähettää sittenkin urheilijoita Pyeongchangin olympialaisiin. Hän sanoi olympialaisten olevan hyvä tilaisuus osoittaa kansallisylpeyttä, ja että maiden viranomaiset voisivat tavata pian keskustellakseen asiasta.[19] Eteläkorealaiset hyväksyivät ensimmäiset huipputason neuvottelut Pohjois-Korean kanssa sitten joulukuun 2015. Ne sovittiin järjestettäväksi 9. tammikuuta.[20] Osana neuvotteluihin valmistautumista maat palauttivat Pjongjangin ja Soulin välisen kuuman linjan[21] ja vaihtoivat asiakirjoja faksin välityksellä.[20] Chang Ung totesi näiden kehitysaskelten jälkeen, että pohjoiskorealaisten osallistuminen olympialaisiin vaikutti jälleen todennäköiseltä.[22]
9. tammikuuta pidettyjen keskustelujen jälkeen Pohjois-Korea vahvisti vihdoin osallistuvansa olympialaisiin.[23] Kansainvälinen olympiakomitea antoi erityispäätöksellään Ryom Tae-okin ja Kim Ju-sikin osallistua pariluisteluun ja antoi lisäksi Pohjois-Korealle kolme maapaikkaa maastohiihtoon ja alppihiihtoon sekä kaksi kaukalopikaluisteluun.[24]
Kansainvälisen olympiakomitean erityispäätöksellä Pohjois-Korea sai alppihiihtoon maapaikat kahdelle miehelle ja yhdelle naiselle.[24]
Kansainvälisen olympiakomitean erityispäätöksellä Pohjois-Korea sai kaukalopikaluisteluun maapaikat kahdelle miehelle.[24]
Kansainvälisen olympiakomitean erityispäätöksellä Pohjois-Korea sai maastohiihtoon maapaikat kahdelle miehelle ja yhdelle naiselle.[24]
Toisin kuin muut Pohjois-Korean joukkueen jäsenet, taitoluistelupari Ryom Tae-ok ja Kim Ju-sik saivat paikan kilpailuun sijoituksillaan.[7] Koska Pohjois-Korea ei ilmoittautunut ajoissa olympialaisiin, he menettivät paikkansa, mutta saivat sen Kansainvälisen olympiakomitean erityispäätöksellä takaisin.[24]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
