Plankton

Plankton (kreik. πλαγκτός, planktos, vaeltava, ajelehtiva) eli keijusto on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä ajelehtimalla virtausten mukana tai liikkuvat hitaasti. Niiden elämää ja liikkumista säätelevät yleensä valaistus, lämpötila, ravinto, saalistus ja lajin kyky kellua.^[1] Plankton jaetaan yleensä kasvi-, eläin- ja bakteeriplanktoniin.^[2]

Tämä artikkeli käsittelee eliötä. Plankton on myös hahmon nimi.

Planktoneliö (valtameren katka).

Makean veden plankton

Makean veden eläinplanktonin pääryhmiä ovat alkueläimet, rataseläimet (Rotifera), vesikirput (Cladocera) sekä hankajalkaiset (Copepoda).^[3]

Planktonin kokoluokittelu

Plankton luokitellaan yleisesti eliöiden koon mukaan. Eri kokoluokkien pyytämiseen käytetään erilaisia haavin silmäkokoja ja suodattimia:

• megaplankton (>20 cm) – muun muassa suuret meduusat
• makroplankton (0,2–20 cm) – meduusat, kampamaneetit, krillit, massiäyriäiset
• mesoplankton (0,2–2 mm) – äyriäiset (muun muassa hankajalkaiset, vesikirput), kelluva kalanmäti, kalanpoikaset, nuolimadot, pienet meduusat
• mikroplankton (20–200 μm) – suuremmat piilevät ja panssarilevät, rataseläimet, alkueläimet, äyriäisten munat ja toukat
• nanoplankton (2–20 μm) – ripsieläimet, piilevät, alkueläimet
• pikoplankton (0,2–2 μm) – pa. bakteerit, sinilevät
• femtoplankton (0,02–0,2 μm) – virukset

Lähde: ^[4][5]

Holoplankton tarkoittaa eliöitä, joiden koko elinkaari on planktinen.

Meroplankton sen sijaan viittaa planktoneliöihin, jotka vain osan elämästään ovat planktisia. Näitä ovat muun muassa simpukoiden ja monien äyriäisten kuten merirokkojen ja kymmenjalkaisten toukat.