From Wikipedia, the free encyclopedia
Planckin epookki on saksalaisen fyysikon Max Planckin mukaan nimetty ajanjakso maailmankaikkeuden historiassa, kun kaikkeus oli 10−43 s vanha. Planckin epookki on varhaisin hetki koko maailmankaikkeuden historiassa. Epookkia ei voida kuvailla nykytietämyksen mukaan yleisellä suhteellisuusteorialla, vaan sen kuvaamiseen tarvittaisiin kvanttigravitaatiomallia, jota ei ole vielä onnistuttu kehittämään. Luotettava tietämys epookista on siis erittäin vähäinen.[1] Nykyfysiikan teoriat pätevät siitä alkaen, kun maailmankaikkeuden ikä oli noin yhden mikrosekunnin luokkaa.[2]
Alkuräjähdyksen katsotaan alkaneen ajanhetkestä t=10−43 s (Planckin aika) eli ei ajanhetkestä t=0. Nykyisen tiedon mukaan Planckin epookin aikana kaikki perusvuorovaikutukset olivat "sulautuneita" yhteen eli olivat yksi voima. Planckin epookin lopussa gravitaatio irtaantui tasapainotilasta ja gravitonit eli gravitaation välittäjähiukkaset (ei löydetty) levittäytyivät koko maailmankaikkeuteen luoden painovoiman. Irtautumista kutsutaan spontaaniksi symmetriarikoksi.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.