lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Pitkäjalka (Himantopus himantopus) on Suomessa erittäin harvinainen kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758.
| Pitkäjalka | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Avosetit Recurvirostridae |
| Suku: | Pitkäjalat Himantopus |
| Laji: | himantopus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Himantopus himantopus |
|
 |
|
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Pitkäjalalla on suhteettoman pitkät jalat: linnun vartalo on 33–36 cm pitkä ja jalat voivat olla lähes 40 cm pitkät, vaaleanpunaiset. Vartalo on päältä musta, alta valkea. Pää on musta lukuun ottamatta valkeaa alaleukaa. Nokka on pitkä ja suora - kahlaavan pitkäjalan erottaa avosetistä juuri nokan muodon perusteella. Siipien kärkiväli on 75 cm ja paino 140–205 g.
Levinnyt lähes koko maapallolle napa-alueita lukuun ottamatta. Euroopassa ja Aasiassa esiintyminen on hyvin laikuttaista. Alalajien taksonomia on monimutkaista, mutta ilmeisesti Pohjois-Amerikan, Australian ja muiden alueiden pitkäjalat ovat kaikki samaa lajia. Maailman populaation koko on 360 000–2,3 miljoonaa yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen, ainoastaan Havaijilla elävä alalaji on vaarantunut elinalueen supistumisen takia. Suomessa pitkäjalka on erittäin harvinainen harhailija, tavattu vuoteen 2006 mennessä 5–6 kertaa..
Pohjoisemmissa esiintymisalueen osissa pitkäjalka on muuttolintu. Eurooppalaiset pitkäjalat talvehtivat valtaosin Afrikassa päiväntasaajan pohjoispuolella sekä Lähi-idässä.
Pitkäjalka viihtyy loivilla rannoilla, rantaniityillä, matalilla järvillä ja lammilla.
Pitkäjalat pesivät rannalla avoimessa maastossa pienissä ryhmissä, joskus yhdessä avosettien kanssa. Pesä on maassa, tavallisesti lähellä vesirajaa, usein pienellä saarella tai vedestä kohoavalla maakannaksella. Yleensä pesä on avoimesti mutta toisinaan se on heinikkoon piilotettu. Joskus pesä voi sijaita jopa 200 metrin päässä vesirajasta. Munia on lähes aina 4, joskus 3 tai 5. Haudonta alkaa viimeisen munan ilmestyttyä pesään ja kestää 22–25 päivää. Molemmat puolisot hautovat. Poikaset kuoriutuvat samanaikaisesti ja ne lähtevät pesästä pian kuoriutumisen jälkeen ja alkavat heti etsiä itse ruokaa emoja seuraamalla. Poikaset oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä ja itsenäistyvät 2-4 viikon kuluttua siitä. Sukukypsä 2-vuotiaana.
Pääasiallisena ravintona ovat vedessä elävät hyönteiset. Syö myös pieniä nilviäisiä, äyriäisiä, matoja, hämähäkkejä, pieniä kaloja ja mahdollisesti kalan mätiä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
